Puhdistajakala läpäisi eläinten itsetietoisuudesta kertovan peilitestin

Puhdistajakala läpäisi eläinten itsetietoisuudesta kertovan peilitestin

Kuva: Rickard Zerpe CC BY 2.0
Kuva: Rickard ZerpeCC BY 2.0

Peilitestiä käytetään eläinten itsetietoisuuden arvioimisessa. Tuore tieteellinen tutkimus elokuulta 2018 osoittaa, että viimeisimpänä peilitestin läpäissyt eläin on huulikalojen heimoon kuuluva puhdistajakala, Labroides dimidiatus.

Eläintutkimuksilla on pystytty osoittamaan, että eläimillä on kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja. On myös saatu näyttöä siitä, että osa eläimistä on tietoisia omasta olemassaolostaan. Tämä voidaan osoittaa peilitestin (MSR) avulla.

Peilitestillä tutkitaan, tunnistaako eläin itsensä peilikuvastaan. Eläimeen laitetaan värikäs merkki sellaiseen paikkaan, joka näkyy sille vain peilin kautta. Tämän jälkeen tutkijat seuraavat, yrittääkö eläin poistaa täplää tai koskettaa sitä. Tällaista reagoimista pidetään todisteena siitä, että eläin tunnistaa itsensä peilistä.

Eräiden nisäkkäiden, kuten simpanssin, norsun ja pullokuonodelfiinin sekä varislinnun on osoitettu läpäisevän peilitestin. Läpäisyä pidetään merkkinä eläimen itsetietoisuudesta. Nyt myös puhdistajakalan on todettu reagoivan kuvaansa peilissä.

Puhdistajakalan sosiaaliset ja tiedolliset taidot voivat viestiä itsetietoisuudesta

Tutkijat valitsivat testiin puhdistakaloja, koska niiden sosiaaliset ja kognitiiviset kyvyt ovat yleisesti tiedossa. Niiden taitojen katsotaan olevan lähellä nisäkkäiden vastaavia. Puhdistajakaloilla on tarkka näkö, ja niillä on tiettyjä tunnistettavia maneereja. Puhdistajakalat syövät toisten kalojen iholta limaa ja loisia muodostaen niihin pitkäaikaisen asiakassuhteen. Puhdistajakalat myös tunnistavat eri kalalajeja. Tutkijat arvelivat, että nämä taidot voisivat mahdollisesti korreloida itsetietoisuuden kanssa.

Aiemmin katsottiin, että peilitestin tekeminen raajattomille eläimille on rajoittava tekijä. Kädellä merkin koskettaminen onkin varsin näkyvä todiste. Vaikka puhdistajakaloilla ei ole raajoja, niillä on muita tapoja toimia vastaavanlaisissa tilanteissa. Ne esimerkiksi yrittävät poistaa iholtaan parasiitteja hieromalla itseään hiekkaan.

Tutkijat ruiskuttivat koekalojen iholle väriä ohuen neulan avulla. Väri oli ruskeaa ja muistutti kalan iholla pientä ulkoloista. Merkkejä laitettiin pään oikealle tai vasemmalle puolelle tai kaulan alle siten, että ne näkyivät kaloille vain peilin kautta. Myös väritöntä ainetta ruiskutettiin, jotta pistoskohdan mahdolliset ihoärsytykset nähtäisiin. Ruiskutuksien jälkeen kaloja tarkkailtiin peilittömässä tilassa. Niiden havaittiin uivan normaalisti eikä värien havaittu aiheuttavan kutinaa.

Peilin ilmaantuessa koekalojen havaittiin liikehtivän sen edessä tavalla, mitä ne eivät normaalisti tee uidessaan. Tämän katsottiin viittaavan siihen, että kalat huomasivat peilin kautta pienet ruskeat pisteet. Ne myös pysyivät pitkittyneen ajan peilin edessä. Tutkijat havaitsivat, että kalojen asento ja liikehdintä poikkesivat myös siitä, kun kaloihin oli ruiskutettu väritöntä ainetta tai ei mitään ja tilassa oli peili.

Derek Keats CC BY 2.0 Flickr
Kuva: Derek KeatsCC BY 2.0

Tutkijat huomasivat, että ruskealla värillä injektoidut kalat alkoivat hieroa kurkkuaan pohjahiekkaan tai kiveen havaittuaan peilin kautta itsessään väripisteen. Kaloilla havaittiin myös pään heiluttamista, mutta sen ei katsottu olevan luotettava todiste, koska pään heiluttamista saattoi esiintyä muutenkin. Kurkun hieromista ei kuitenkaan muussa tapauksessa havaittu, joten sitä pidettiin luotettavana merkkinä havaintokyvystä.

Voivatko kalat olla tietoisia itsestään?

Tutkijoiden mielestä puhdistajakalojen reaktiot värimerkkeihin olivat samankaltaisia kuin muilla peilitestin läpäisseillä nisäkkäillä ja linnuilla. Tutkijat jättävät lukijan pohdittavaksi sen, voimmeko hyväksyä tämän perusteella, että myös kalat ovat itsestään tietoisia, vai onko niillä vain tarpeeksi kognitiivisia taitoja ympäristönsä mallintamiseen.

Joka tapauksessa tutkijat päätyvät siihen, että pelkästään eläinten aivojen koko tai läheinen geneettinen sukulaisuus ihmisen kanssa ei kerro lajin älykkyydestä, vaan enemmänkin sen sosiaalis-kognitiiviset taidot.

Kalat ovat melko uusi eläinoikeusaihe Suomessa, ja siksi niiden aseman parantamiseksi on vielä paljon tehtävää. Tue uusia keskustelunavauksia Animalian kuukausilahjoittajana. Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin voimme vaikuttaa.

Lähde:

Kohda, M., Takashi, H., Takeyama, T., Awata, S., Tanaka, H., Asai, J. & Jordan, A. 2018. Cleaner wrasse pass the mark test. What are the implications for consciousness and self-awareness testing in animals?