Kalojen uskomattomat kyvyt

Kalojen uskomattomat kyvyt

Erilaisten kalalajien tunne-elämä on pitkään ollut ihmisille mysteeri. Kalat ilmaisevat itseään tavoilla, joihin emme ole tottuneet. Ne eivät kehrää kuin kissat tai tervehdi meitä häntäänsä heiluttamalla, kuten koirat tekevät.

Kaloilla on kuitenkin muutamia mainitsemisen arvoisia aisteja, jotka ihmisnäkökulmasta tuntuvat hämmästyttäviltä. Kylkiviiva-aisti, joka löytyy lähes kaikilta kaloilta haita ja rauskuja lukuun ottamatta, vertautuu ihmisten kokemusmaailmassa jonkinlaiseksi kuulo- ja tuntoaistin yhdistelmäksi. Kylkiviiva-aisti auttaa kaloja tuntemaan veden paineen ja virtauksen äärimmäisen tarkasti. Sen ansiosta kalat hahmottavat vedessä sijaitsevat tai liikkuvat esineet, asiat ja muut eläimet. Kyky auttaa kaloja esimerkiksi suunnistamaan hämärässä ja välttelemään petoja. Voisikin sanoa, että kalat ”näkevät” vedenalaisen maailman tuntemalla sen kylkiviiva-aistinsa avulla.

Sähköä ja pieruja

Toinen vedenalaisten eläinten, erityisesti haiden, ominaispiirre on niin kutsuttu sähköaisti. Osa haista ja rauskuista kykenee havaitsemaan muiden eläinten ja erilaisten kohteiden aiheuttamat sähköimpulssit. Eräät lajit jopa tuottavat sähköaistin ja erityisten sähköelinten avulla itse sähköä ja muodostavat ympärilleen henkilökohtaisen sähkökentän. Siinä tapahtuvat häiriöt ja muutokset auttavat kaloja havainnoimaan ympäristöään.

Sähköaisti auttaa sitä käyttäviä lajeja myös kommunikoimaan keskenään. On havaittu, että kalat vaihtavat sähkökenttänsä taajuutta, mikäli lähelle tulee toinen samalla taajuudella uiva lajitoveri. Kalat myös kytkevät sähkökenttänsä pois päältä kulkiessaan jonkin toisen yksilön reviirillä – onhan soveliaampaa uida toisten tiluksilla heitä häiritsemättä.

Kaikki kalojen kyvyt eivät näyttäydy aivan näin ylevinä. Eräät silakkalajit kommunikoivat parvessaan puhaltelemalla ilmaa ulos peräsuolestaan, eli kansankielisesti ilmaistuna piereskelemällä.

(juttu jatkuun kuvan jälkeen)

Kalojen hyvät ja huonot päivät

Viime vuosina eri tieteenaloilla on tehty lukuisia läpimurtoja, jotka auttavat ihmisiä ymmärtämään kalojen kokemusmaailmaa. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että kalalajit pyrkivät hakemaan helpotusta niille aiheutettuun stressiin tai kipuun. Tämä viittaisi siihen, että kalat nimenomaisesti kokevat stressin ja kivun kehoissaan ja aktiivisesti yrittävät helpottaa oloaan. Tutkimukset siis todistavat vääräksi myytin, jonka mukaan kalat reagoisivat kipuärsykkeisiin vain refleksinomaisesti ja eivät olisi tietoisia omista tuntemuksistaan. Lue lisää kalojen kivusta täältä.

Kalojen kognitiota ja kykyjä käsittelevää tutkimusta menestyksekkäästi popularisoinut Jonathan Balcombe vertaa tietoista mieltä raskaana olemiseen. Sitä joko on tai ei, ja välimuotoja ei ole. On tärkeää todeta, että jos kokee kipua, on kykeneväinen kokemaan myös nautintoa. Tällaisen kokemusmaailman tulisi vähintäänkin taata erilaisille olioille oikeus huomioonottavaan kohteluun.

Kyky tuntea kipua ja nautintoa tarkoittaa, että kykenee kokemaan parempia ja huonompia päiviä. Että eläin voi kokea omasta näkökulmastaan joko itselleen parempia tai huonompia asioita. Millaisia päiviä toivomme kaloille?

Teksti: Emmi Pääkkönen

Lähteitä:

The Salt: Fish Have Feelings, Too: The Inner Lives Of Our ’Underwater Cousins’

Yliopistolehti: Kalojen salaiseen maailmaan 

Most Eaten, Least Heard: The Inner Lives of Fishes