Sika tarvitsee muutakin kuin saparon

Sika tarvitsee muutakin kuin saparon

Suomessa korostetaan mielellään eläintuotannomme erinomaisuutta esimerkiksi sikojen saparoiden kohdalla. Samalla monesta muusta asiasta vaietaan.

Maaseudun tulevaisuuden jutussa käsiteltiin 8.7.2018 sikatuotantoa Suomessa ja muualla. Jutussa nostettiin esiin sikojen häntien typistys, jonka mainitaan olevan kielletty Suomessa ja Ruotsissa. Häntien typistys on kuitenkin kielletty kaikkialla EU:ssa, ja on toki hienoa, että Suomi tätä kieltoa noudattaa. Monissa muissa sikojen hyvinvointiin liittyvissä asioissa Suomi kuitenkin on jäänyt jälkeen ja jopa ottanut takapakkia.

Suomessa esimerkiksi alle viikon ikäisen porsaan kastrointi ilman kivunlievitystä on laissa sallittu. Vaikka suuret lihayhtiöt vaativatkin kivunlievitystä, sitä ei ole vielä lakiin kirjattu. Niinkin rajun toimenpiteen kuin kastroinnin yhteydessä pelkkää särkylääkettä ei voida pitää riittävänä kivunhoitona tai kivun ehkäisemisenä.

Käsittelyssä olevassa eläinten hyvinvointilain luonnoksessa on kirjaus pakollisesta kivunlievityksestä kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä. Se ei kuitenkaan oleellisesti muuta suomalaisten porsaiden asemaa. Kastraation yhteydessä annettava kipulääke ei ole riittävä, vaan toimenpide tulisi tehdä anestesiassa tai puudutuksessa, ja lisäksi myös toimenpiteen jälkeistä kipua pitäisi tehokkaasti hoitaa. Porsaat voisi myös kastroida rokottamalla.

Kirurgisesta kastraatiosta piti luopua jo tänä vuonna

Lakiin pitäisi myös kirjata, että porsaiden kastraatiosta tulee päästä eroon kokonaan. Tähän ovat myös suomalaiset sikatuottajat sitoutuneet. Eurooppalaiset sianliha-alan toimijat, vähittäiskauppiaat ja valtiosta riippumattomat järjestöt ovat allekirjoittaneet julistuksen sikojen kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta vuoteen 2018 mennessä.

Entä sitten muualla? Isossa-Britanniassa porsaita ei kastroida lainkaan. Hollannissa kastroitiin vuonna 2014 vain 35 % karjuporsaista, ja siellä on ollut käytössä anestesia kastraation yhteydessä vuodesta 2009 saakka. Ruotsissa puudutusta on käytetty vuodesta 2016.

Uutisen kommenttiosuudessa Samuli Juurakko ihmettelee, kuinka Suomessa ei saa mitään korvauksia ponnisteluista eläinten hyvinvoinnin eteen. Se, että noudattaa EU:n kieltoa hännän typistämisen kohdalla, ei riitä. Kastroinnin ongelmien lisäksi tärkeä seikka on sikojen lajityypillisten käyttäytymistarpeiden huomiointi esimerkiksi tilan, liikkumisen ja pesäntekotarpeen kohdalla.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Suomi vannoo emakkohäkkien nimeen

Usein korostetaan Suomen paremmuutta saparollisten sikojen kohdalla, mutta ei kuitenkaan uskota esimerkiksi vapaaporsitukseen. Suomessa emakot joutuvatkin viettämään ison osan elämästään porsitushäkissä. Tiineytyshäkitkin on Suomessa vielä sallittu, vaikka ne tullaan nyt uudessa laissa mahdollisesti kieltämään, tosin aivan liian pitkällä 15 vuoden siirtymäajalla.

Vuoden 2013 alusta saakka EU on vaatinut pitämään emakot tiineyden aikana ryhmäkarsinoissa. Kielto koskee emakoiden pitämistä tiineytyshäkissä varsinaisen siemennyksen jälkeen. Vuonna 2014 Suomi sai EU-komissiolta virallisen huomautuksen sikadirektiivin rikkomisesta.

Tiineytyshäkit on kielletty Ruotsissa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa ja Norjassa. Emakon pitäminen porsitushäkissä on sallittua vain viikon ajan poikkeustapauksessa Sveitsissä, Ruotsissa ja Norjassa, muuten käytössä on porsituskarsina. Itävalta on luopumassa häkkiporsituksesta vuonna 2033.

Sikojen tilavaatimuksia heikennettiin viime vuonna

Meillä sikojen tilavaatimuksia on lisäksi myös heikennetty, kun sika-asetusta lievennettiin viime vuonna. Edellinen asetus oli uusittu viimeksi vuonna 2012 vastaamaan uuden EU-direktiivin vaatimuksia, ja siihen saatiin muun muassa hieman suuremmat tilavaatimukset sioille. Siirtymäaikaa annettiin vuoteen 2018 saakka. Uudistusta edelsi vuosikymmenen vaihteessa käyty vilkas julkinen keskustelu sikojen hyvinvoinnista, sillä julkisuuteen oli jo usean vuoden ajan tuotu muun muassa suomalaisilla sikatiloilla salaa kuvattua materiaalia, jossa eläinten pidossa oli vakavia laiminlyöntejä. Sikojen hyvinvointia piti tuolloin lainsäädännöllä merkittävästi parantaa.

Viime vuonna siirtymäaikaa pidennettiin jälleen seitsemällä vuodella vuoteen 2025 ja lisäksi tilavaatimuksia jopa pienennettiin osalla sioista.

Suomella on vielä pitkä matka siihen, että voidaan puhua todellisesta eläinten hyvinvoinnista tuotantotiloilla. Riittämätön ja täysin kunnianhimoton uusi eläinlaki ja jopa lain heikennykset eivät auta asiaa. Laki eläinten hyvinvoinnista kuulostaa hienolta. On harmi, että uudistushalut jäivät lain nimen tasolle.

Teksti: Taija Rinne, jutun pääkuva: Oikeutta eläimille

Lähteet:

Maaseudun tulevaisuus: Häntien typistäminen ei lopu Euroopan unionissa vielä vuosiin 

Maaseudun tulevaisuus: Samat markkinat, eri pelisäännöt

Eläintieto: Sian hyvinvointi

Maaseudun tulevaisuus: Suomi rikkoo sikadirektiiviä

Yle: Hallitus perui possulle luvatut karsinakoot – pienentää sikaloiden tilavaatimuksia