Lihaskeptismi siivittää uusien kasviperäisten ruokatuotteiden kehitystä

Lihaskeptismi siivittää uusien kasviperäisten ruokatuotteiden kehitystä

Kasviperäisten proteiinipitoisten elintarvikkeiden kysyntä on kasvussa maailmanlaajuisesti. Kuluttajakäyttäytymistä tutkivat kannustavatkin elintarviketuottajia vastaamaan kysyntään uusilla tuoteinnovaatioilla.

Joukko johtavia ruokateknologian ja kasviproteiinin hyödyntämiseen ruoan tuotekehityksessä erikoistuneita tutkijoita, kasviproteiinipohjaisia tuotteita kehittäviä yrityksiä ja aiheesta kiinnostuneita kokoontui keskustelemaan Aarhusin Yliopistolla järjestettyyn Kasviperäiset proteiinipitoiset tuotteet ovat uusi musta –seminaariin. Huhtikuun lopussa pidetyn seminaarin järjesti elintarviketeollisuuden kasvua, kehitystä ja innovaatioita Tanskassa edistävä FoodNetwork.

Kasviperäinen tuote proteiinin lähteenä herättää kiinnostusta

Seminaarissa tarkasteltiin kasviperäisten proteiinipitoisten tuotteiden markkinoita kuluttajien näkökulmasta. Kannattaako kasviperäisten tuotteiden kehittämiseen satsata? Ovatko maitoa ja lihaa proteiinin lähteenä suosivat kuluttajat valmiita korvaamaan eläinperäiset proteiinit kasviperäisillä tuotteilla?

Lissabonin Yliopistossa maatalousteknologiasta väitellyt ja nyt MAPP Centerissä apulaisprofessorina työskentelevä Marija Banovic esitteli kuluttajien suhtautumista kasviperäisiin proteiinituotteisiin viittaamalla mittaviin Euroopan laajuisiin tutkimusaineistoihin. Tutkimusten mukaan kuluttajat ovat kiinnostuneita proteiinipitoisista tuotteista, koska kokevat ne terveyttä edistävänä asiana. Mutta onko sillä väliä, onko ruokatuote kasvi- vai eläinperäinen?

Kuluttajista 20 prosenttia mieltää terveellisen syömisen nimenomaan lihan syömisen vähentämisenä. Maidolla on proteiinin lähteenä vahva asema kuluttajien mielikuvissa. Italialaisista peräti 80 prosenttia ja saksalaisista 70 prosenttia pitää maitoa hyvänä proteiinin lähteenä. Asennemaailma maitoon ”ainoana oikeana” proteiinin lähteenä onkin hyvä tiedostaa ja sille varata aikaa kasviperäisten proteiinipitoisten maitotuotteiden markkinoinnissa.

Punaista lihaa ei sen sijaan nähdä enää niin vahvasti elintärkeänä proteiinin lähteenä. Esimerkiksi Saksassa enää vajaa puolet väestöstä kokee punaisen lihan elintärkeänä proteiinin lähteenä. Kun tanskalaisilta, suomalaisilta, saksalaisilta ja romanialaisilta kuluttajilta kysyttiin motiiveja valita proteiinin lähteeksi nimenomaan kasviperäinen ruokatuote, yksi kuudesta motiivista oli mahdollisuus välttää eläinperäisen tuotteen käyttöä.

Kuluttajat ovat avoimia kasviproteiinien käytölle, vaikka eivät ole valmiita korvaamaan täysin lihaa kasviperäisillä proteiinipitoisilla tuotteilla.

Lihaskeptikko välttelee lihaa

Aarhusin Yliopiston markkinoinnin professori ja MAPP Centerin johtaja Klaus G. Grunert toi puheenvuorossaan esille lihaskeptikot, eli kuluttajat, jotka ovat skeptisiä lihansyöjiä pitkälti terveys- ja ympäristösyistä.

Lihaskeptikko suosii kasvipohjaisia, lihan tavoin proteiinipitoisia ja lihaa ulkonäöltään muistuttavia ruokia. Lihaskeptismin taustalla on halu syödä terveellisesti painottamalla kasviksia ruokavaliossa ja välttämällä punaista lihaa. Yhä useampi kuluttaja mieltää kasvipohjaiset tuotteet myös eettisemmäksi, vähemmän ympäristöä kuormittavaksi, valinnaksi eläinpohjaisiin ruokatuotteisiin verrattuna.

Lihaskeptismi ei sinällään ole uusi, nopeasti noussut trendi, vaan ollut kasvussa jo useita vuosia. Mutta tietoisuuden lisääntyminen lihaskeptikkojen tarpeista löytää maistuvia, kasvispohjaisia proteiineja on lisännyt keskustelua kasvisruokailun puolesta.

Kasvipohjaisten proteiinipitoisten tuotteiden tarjonta kasvaakin ripeään tahtiin, mutta tuotekehittäjien haasteena on varmistaa, että kuluttajat omaksuvat tuotteet säännölliseen käyttöön. Tutkijat suosittelevatkin yrityksille kuluttajien vahvaa mukaan ottamista tuotteiden suunnitteluun aina ideoinnista alkaen.

Lihaskeptismi siivittää uusien kasviperäisten ruokatuotteiden markkinoille tuloa. Uusien tuotelanseerausten yhteydessä julkinen keskustelu kasvissyönnistä eläin- ja ympäristöystävällisenä tekona ja terveyttä edistävänä asiana saa aikaan ansaitsemaansa positiivista huomioita.

Lue lisää ajatuksia vegebuumista ja veganismin matkasta valtavirtaan Animalian artikkelista Vegebuumi meni jo, nyt on vallankumouksen aika.

Lisätietoa seminaarista
Seminaariohjelma.
Kuvia tilaisuudesta.
Tilaisuuden livestriimaus-tallenne.

Teksti ja kuvat: Marjoannika Nyman
Artikkelin kirjoittaja on Aarhusin kaupungissa asuva yhteiskuntatieteilijä ja Tanskan kasvisruokayhdistyksen Aarhusin jaoston vapaaehtoisaktiivi.

Kuva on otettu viime kesän Food Festivaaleilta Aarhusista.