Kun happi loppuu

Kun happi loppuu

Valtaosa Suomessa kasvatetuista kaloista tainnutetaan hiilidioksidilla. Mitä muuta kaloille tehdään ennen teurastusta?

Paastotus

Ruokaloja kasvatetaan tiheissä parvissa yleensä 2-3 vuotta. Tilan ahtaus aiheuttaa stressiä ja altistaa sairauksille ja fyysisille vaurioille. Kalojen ruokinta lopetetaan useita päiviä ennen tainnutusta.

Nuottaus ja nosto

Kalat nuotataan ja nostetaan kasvatuspaikastaan ja siirretään tainnutusaltaaseen. Ilmassa pitäminen altistaa kalat stressille ja mahdollisille lihas- ja pintavaurioille. Osa kaloista altistuu nuottauksen ja noston rasituksille useamman kerran, sillä kaikkia kaloja ei välttämättä pystytä kerralla jatkokäsittelemään. Kalat voidaan myös siirtää pumppaamalla, mutta se vaatii investointeja ja erikoistunutta teknologiaa. Käytännön yleisyydestä Suomessa ei ole tietoa.

Tainnutus

Tainnutusaltaan vedessä on hiilidioksidia. Hiilidioksidi aiheuttaa tukehtumisen tunteen, ja kaloilla esiintyy voimakkaita pakoreaktioita, stressiä ja pakkoliikkeitä. Tajunnanmenetys on hidasta. Esimerkiksi lohikala menettää tajunnan hiilidioksidivedessä noin 6 minuutissa.

Verestys

Hiilidioksidi tekee kalan liikkumattomaksi ennen tajunnan menetystä. Vaarana on, että kala verestetään tajuissaan. Teurastamohenkilökunnan on kyettävä arvioimaan, onko kala tajuton. Kala verestetään katkaisemalla kiduskaaret tai valtimo. Verestyksen ja jäähdytyksen jälkeen kala perataan.

Hiilidioksiditainnutus ei täytä World Organisation for Animal Healthin (Maailman eläintautijärjestö) standardeja. OIE suosittelee hiilidioksiditainnutuksesta luopumista, sillä sitä ei voi nykytiedon valossa pitää riittävän humaanina tainnutusmenetelmänä. Vaihtoehdoiksi järjestö suosittelee sähkötainnutusta ja mekaanista tainnutusta. Esimerkiksi Norjassa kalojen hiilidioksiditainnutus on kielletty.

Kalat ovat tuntevia olentoja, jotka on aika nostaa osaksi eläinoikeuskeskustelua. Tue työtämme ja uusia keskustelunavauksia ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi; toimintamme pohjautuu lähes täysin yksityishenkilöiden tukeen, joten jokainen lahjoitus on tärkeä. Lue lisää myös Kalarakas-kampanjasivulta.

Lue lisää syötäväksi kasvatetun kirjolohen elämästä ennen teurastusta täältä.
Tutustu tarkemmin suuren kasvatustiheyden aiheuttamiin hyvinvointiongelmiin täällä.

Lähteet:

Evira. Kalaterveyspäivä 28.3.2012.

European Comission. 2018. Report from the comission to the European Parliament and the Council on the possibility of introducing certain requirements regarding the protection of fish at the time of killing.

Kalankasvatus.fi. Kirjolohen tuoteluokat ja niiden perustelut

Laitinen, Anni. 2014. Suomessa kasvanut kala. Suomen kalankasvattajaliitto ry.

Salminen, Sari & Eriksson-Kallio, Anna Maria. Kalan tainnuttaminen. Kala-alan koulutuspäivä 24.10.2017.