Myös Suomeen kaivataan kriittistä keskustelua turkistarhauksesta

Myös Suomeen kaivataan kriittistä keskustelua turkistarhauksesta

Turkikset ovat johtavien kansainvälisten muotitalojen ja tiedostavien kuluttajien keskuudessa jäänne menneisyydessä. Suomessa turkistarhauksen asemaa on kuitenkin hankala horjuttaa, vaikka turkiksia vastustava keskustelu on globaalisti koko ajan voimakkaampaa. Tähän keskusteluun myös meidän pitää osallistua.

Vuonna 2017 julkaistiin koko maailmaa kohahduttaneita kuvia jättiketuista suomalaisilla turkistarhoilla. Vuoden lopulla luksusmuotitalot Gucci ja Michael Kors ilmoittivat luopuvansa turkiksista, ja maaliskuussa 2018 niiden seuraan liittyi Versace. Suomalaisomisteisen turkishuutokauppayhtiö Saga Fursin viimeisimmät huutokaupat ovat menestyneet kehnosti. Joulukuussa 2017 puolet kettuturkiksista jäi myymättä, maaliskuussa turkiksia myytiin tappiolla.

Turkistarhaus on kielletty yhä useammassa maassa tai sen kieltämisestä tai rajoittamisesta keskustellaan. Viimeisimpänä Norjan hallitus kirjasi tarhauskiellon hallitusohjelmaansa. Suomessa tätä keskustelua ei ole juuri ollut, vaan tarhausta puolustellaan monesti myös mediassa.

Esimerkiksi Lännen median lehdet julkaisivat tammikuussa 2018 ison jutun turkistarhauksesta Euroopassa. Jutussa käsiteltiin Norjan hallituksen juuri tekemää kirjausta turkistarhauskiellosta sekä suomalaisen turkistarhauksen tulevaisuutta siitä näkökulmasta, että Suomessa ei ole vastaavia suunnitelmia, vaan sen sijaan turkiseläinten hyvinvointia ollaan parantamassa.

Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista ei kuitenkaan ota kantaa turkiseläinten kasvatukseen, vaan niiden hyvinvoinnista tullaan säätämään erillisellä asetuksella. Asetuksen sisällöstä tai aikataulusta ei ole varmuutta. Aikaisemmin turkisasetusta valmistellut työryhmä ajautui umpikujaan, kun tuottajapuoli ei suostunut yhteenkään hyvinvointiparannukseen.

Emme tiedä, mikä tilanne on nyt, kun asetusta aletaan taas tehdä. Työryhmää ei näillä näkymin kuitenkaan enää koota kasaan, vaan asetuksen tekevät maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet. Sen sijaan, että kuunneltaisiin maailmalta kantautuvia signaaleja turkisalan hyväksyttävyyden laskusta, ongelmallista alaa pidetään väkisin hengissä ja sen suodaan jopa markkinoivan itseään eettisenä. Turkistarhaus näytetään alana, jonka asema on vankkumaton huolimatta joidenkin maiden tekemistä tarhauskielloista tai käymästä tarhauskieltokeskustelusta. Yleinen mielipide on kuitenkin selvästi turkiksia ja turkistarhausta vastaan koko maailmassa. Myös Suomessa tämä tulisi ottaa huomioon juuri nyt.

Kielteinen suhtautuminen turkistarhaukseen on voimakasta myös Euroopassa 

Lännen median lehtien julkaisema kartta, joka käsittelee turkistuotantoon liittyvää lainsäädäntöä puutteellisesti.
Kuva Lännen median lehtien julkaisemasta kartasta, joka käsittelee turkistuotantoon liittyvää lainsäädäntöä. (Lähde: Ilkka 23.1.2018)

Lännen median lehtien julkaiseman jutun kuvituksena julkaistiin kartta, jossa oli merkitty Euroopan alueen turkistarhauskiellot. Kartan oheen oli kirjoitettu ”Turkiseläintuotantoon liittyvä lainsäädäntö Suomen lähialueilla ja Euroopan suurimmissa maissa.” Karttaa käytettiin vain lehtien printtiversiossa, verkossa julkaistuissa jutuissa sitä ei ollut.

Kartta tarkastutettiin myös Animalialla. Animaliaa käytettiin kartan toisena lähteenä, vaikka järjestön antamista tiedoista vain murto-osa otettiin mukaan karttaan. Tämä aiheutti hämmennystä lukijoiden keskuudessa, ja heistä moni otti Animaliaan yhteyttä. Vaikka rajaus oli ilmaistu jutussa, se ei ollut tarpeeksi selkeä. Kartta oli sellaisenaan harhaanjohtava, eikä antanut totuudenmukaista kuvaa siitä, mitä eurooppalaisessa lainsäädännössä turkiseläimiin liittyen on tapahtunut tai tapahtuu parhaillaan.

Osa kielloista puuttui kartasta kokonaan, ehkä maiden pieneen kokoon perustuen, mutta esimerkiksi turkistarhauksen kieltänyt Tšekki oli jäänyt Saksaan liittyvän lisätieto-osion alle. Alkuperäisessä kartassa, joka lähetettiin Animalialle, oli Espanjaan merkitty minkkien tarhauskielto. Lopullisesta kartasta tämä oli kuitenkin otettu pois, ja merkitty turkistarhaus yksiselitteisesti Espanjassa sallituksi.

Sellaisia maita, joissa on käynnissä parlamentaarinen käsittely tarhauksen kieltämiseksi, ei ollut otettu karttaan mukaan. Kuitenkin nämä käynnissä olevat keskustelut eri maissa, samoin kuin suuryritysten turkittomuuslinjaukset, ovat tärkeitä signaaleja siitä, että turkistarhauksen vastustus kasvaa koko ajan Euroopassa. Vaikka julkaistusta kartasta selkeästi näkee, että olemme jäämässä itäiseen turkistarhausblokkiin Keski-Euroopan tarhauskieltojen vieressä, kokonaiskuva tarhauksen hyväksyttävyydestä ja koko alan myllerryksestä jää kertomatta.

Harhaanjohtava kartta

Kaiken kaikkiaan Lännen median kartasta puuttuivat seuraavat Euroopan maat, joissa on turkistarhauksen täys- tai osittainen kielto tai joissa kielto tai muu turkistarhausta koskeva lakimuutos on parlamentaarisessa käsittelyssä:

Euroopan turkistarhauskiellot ja kieltojen parlamentaariset käsittelyt
Fur Free Alliancen kartta, josta selviää turkistarhaukseen liittyvä lainsäädäntö Euroopan alueella sekä Euroopan ulkopuolella.
  • Bosnia-Herzegovinassa säädettiin turkistarhauksen kieltävä laki vuonna 2009. Se astui voimaan tänä vuonna. 
  • Espanjassa minkki on vieraslaji, jonka tarhaaminen on kielletty. 
  • Kroatiassa turkistarhaus kiellettiin vuonna 2016 kymmenen vuoden siirtymäajalla. Laki astui voimaan 1.1.2017. 
  • Luxemburgissa turkistarhauskielto on parlamentaarisessa käsittelyssä. 
  • Makedoniassa turkistarhaus on kielletty.  
  • Norja on kieltämässä turkistarhauksen vuoteen 2025 mennessä. Kielto on kirjattu hallitusohjelmaan ja suurin osa parlamentista puoltaa sitä. Norjan tilanne mainitaan jutun tekstissä, mutta kartassa tätä ei ole otettu huomioon. 
  • Puolassa, joka on Suomen ohella yksi suurimmista turkistuottajamaista, turkistarhauskielto on parlamentaarisessa käsittelyssä. 
  • Serbiassa turkistarhaus on kielletty.  
  • Sloveniassa turkistarhaus on kielletty. 
  • Tšekissä turkistarhaus on kielletty. Kielto astuu voimaan vuonna 2019. 
  • Unkarissa ainoastaan chinchillan ja angorakanin tarhaaminen on sallittu.  

Onneksi myös suomalaisessa keskustelussa ja mediassa muutos alkaa jo näkyä. Turkistarhauksesta runsaasti kirjoittava Lännen media teki yllä olevan jutun lisäksi jutun kansanedustajille tekemästään mielipidekyselystä, joka liittyi turkistarhauksen hyväksyttävyyteen. Vaikka juttu otsikoitiin nurinkurisesti ”Turkistarhaajien edustaja riemastui kansanedustajien kannatuksesta”, siitä kävi ilmi, että tarhauksen vastustus on eduskunnassakin kasvussa. Kolmasosa kieltäisi turkistarhauksen, puolet haluaa eläinten oloihin parannuksia ja vain viideosa edustajista pitää alaa eettisesti kestävänä.

Vaikka muutos maailmalla etenee kovaa vauhtia, Suomessa on edelleen tarve turkisteollisuuden vastavoimille. Mahdollista Animalian pitkäjänteinen työ ja ryhdy kuukausilahjoittajaksemme haluamallasi summalla. Voit myös tehdä kertalahjoituksen turkiseläinten hyväksi.

Teksti: Taija Rinne, Animalian viestintäpäällikkö
Kuva: Pixabay / winterseitler CC0

Lisätietoa ja lähteitä

The Economist’s 1843: Versace: The Resurrection
Vogue (14.3.2018): Donatella Versace Says Fur Is Over
Talouselämä (14.3.2018): Turkiskauppa takkuaa – Saga Fursin välitysmyynti laski 48 miljoonalla 
Maaseudun tulevaisuus (26.2.2018): Vantaan varastot pursuavat ketunnahkoja huutokaupan alla
Turun Sanomat (5.3.2018): Turkistarhaajien edustaja riemastui kansanedustajien kannatuksesta
Animalia: Turkistarhauskiellot maailmalla