Animalia vaatii eläinsuojelulain palauttamista valmisteluun

Animalia vaatii eläinsuojelulain palauttamista valmisteluun

Animalia on antanut lausuntonsa eläinten hyvinvointilain luonnoksesta. Animalian mielestä lakiluonnos on sisäisesti ristiriitainen, ja se näkyy erityisesti eläinten lajityypillisten tarpeiden kohdalla. Vastoin lähtökohtiaan esitys estäisi näiden tarpeiden toteuttamisen suurelta osalta tuotantoeläimistä. Eläinlakiesitys eläinten hyvinvoinnista jää puolitiehen, ja Animalia vaatii sen palauttamista valmisteluun.

Lain taustalla piilee selkeästi ajatus siitä, että mitä hyödyllisempi eläin taloudellisesta näkökulmasta ihmiselle on, sitä enemmän sille voidaan tuottaa kipua ja kärsimystä ja sitä enemmän sen lajityypillisiä tarpeita voidaan rajoittaa. Kokonaisuudessaan esityksessä on huomioitavaa se, että moniin merkittäviin epäkohtiin, kuten liikkumatilan vähäisyyteen eläintuotannossa, ei puututa, kun taas joitakin hyvin marginaalisia kysymyksiä nostetaan esille.

”Esityksessä todetaan, että kaikilla eläimillä tulee olla mahdollisuus toteuttaa esimerkiksi liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Mitä arvoa on tällaisella kirjauksella, kun samaan hengenvetoon näiden tarpeiden toteuttaminen evätään suurelta osalta juuri niitä eläimiä, joiden hyvinvointia uuden lain pitäisi parantaa. Poikkeuspykälissä lakiehdotus sallii muun muassa emakoiden pitämisen kääntymisen estävissä porsitushäkeissä ja lypsylehmien pitämisen parteen sidottuna”, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Eläin olisi edelleen esine

Lain tarkoitukseksi on kirjattu eläinten hyvinvoinnin edistäminen sekä eläimen kunnioituksen lisääminen. Itseisarvo oli lain valmistelun lähtökohta, ja maa- ja metsätalousministeriö tiedotti jo vuonna 2014 itseisarvon sisällyttämisestä lakiin. Loppumetreillä se, kuten moni muukin parannus, jätettiin lakitekstistä pois.

”Lain perusteluissa eläimen itseisarvo mainitaan ’eläinten kunnioittamisen taustalla olevaksi ajatukseksi’. Olisi siis loogista, että eläimen itseisarvo mainittaisiin myös lakipykälässä. EU-lainsäädäntöön ja monen muun maan lakiin itseisarvo on jo kirjattu. Myös Suomen eläinsuojelulainsäädännön tulisi siirtyä tähän päivään ja vastaamaan eurooppalaista lainsäädäntöä”, sanoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila. Myös broilereita käsittelevä pykälä on räikeässä ristiriidassa lain perusteluosuudessa esitetyn eläimen kunnioittamisen vaateen kanssa. Broilereista ei luonnoksessa puhuta edes yksilöinä, vaan elopainokiloina.

Jatkuva juomavesi kuuluu kaikille lajeille

Lain ohjausryhmä suositteli, että vaatimus jatkuvasta juomavedestä eläinten pysyvissä pitopaikoissa kirjattaisiin lakiin. Ilman kirjausta valvontaviranomaisen on mahdotonta valvoa, onko eläintä juotettu tarpeeksi. Vain tuottajajärjestöt ohjausryhmässä vastustivat vaatimuksen kirjaamista.

”Maa- ja metsätalousministeri ei halunnut kirjata tätä lakiin, joten se puuttuu luonnoksesta. Vedensaanti on keskeistä eläimen hyvinvoinnille ja siksi jatkuva juomavesi olisi kirjattava lakiin. Veden tulisi myös olla sulaa, ei jäätä tai lunta”, Kivekäs sanoo.

Animalia on huolestunut myös siitä, että vaikka laki tulee koskemaan kaikkia eläimiä, eräät isot eläinryhmät on jätetty lakiesityksen ulkopuolelle täysin. Esimerkiksi kaloja, hyönteisiä tai turkiseläimiä ei mainita lakiesityksessä lainkaan.

”Turkiseläinten olosuhteisiin luvattiin puuttua jo vuonna 2013. Tuolloin turkistarhauksen kieltoa koskeva kansalaisaloite hylättiin eduskunnassa, mutta samalla alan ongelmat myönnettiin. Eduskunta totesi, että turkiseläinten oloihin pitää tehdä pikaisesti parannuksia. Mitään ei ole kuitenkaan tehty. Turkistarhoilla eläimet eivät voi mitenkään toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Turkistarhaus tulisikin kieltää siirtymäajalla”, Uotila sanoo.

Varauksin kiitettävää

Lakiin on tulossa pieniä parannuksia. Esimerkiksi sikojen tiineytyshäkkien kielto on hyvä asia, mutta siirtymäaika ollaan säätämässä kohtuuttoman pitkäksi. Animalia kannattaa myös sitä, että kaikkien kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä vaaditaan kivunhoitoa. Porsaiden kastraation yhteydessä pelkkä tulehduskipulääke ei kuitenkaan riitä kivunhoidoksi. Tavoitteena tulisi olla porsaiden kastraatiosta eroon pääseminen kokonaan.

Luonnonvaraisten eläinten näytöskäytön kielto eläintarhoissa on tervetullut parannus, sillä se estää delfinaariotoiminnan Suomessa.

Animalia kannattaa myös lakiesitykseen kirjattuja jalostuksen rajoituksia. Pykälää tulisi kuitenkin tarkentaa. Siihen tulisi esimerkiksi lisätä kirjaus eläinlääkäreiden velvollisuudesta ilmoittaa tekemistään leikkauksista, joilla korjataan eläimelle hyvinvointihaittaa aiheuttavia piirteitä.

Animalia on lausunnossaan ottanut kantaa lisäksi muun muassa valvontaan, löytöeläimiin, eläintarhoihin ja sirkuksiin, seura- ja harrastuseläimiin sekä eläinten teurastukseen. Koko lausunto on luettavissa Animalian sivulla ja lausuntopalvelu.fi-sivustolla.

 

Lisätiedot

Heidi Kivekäs
vs. toiminnanjohtaja, Animalia
puh. 050 384 5072
heidi.kivekas(at)animalia.fi

Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija, Animalia
puh. 050 543 9601
laura.uotila(at)animalia.fi