Paraneeko eläinten hyvinvointi?

Paraneeko eläinten hyvinvointi?

Jos eläinsuojelulaki toteutuu nyt esitellyn luonnoksen mukaisesti, mikä tulee muuttumaan Suomessa? Esimerkkieläinten kautta voit astua uudistukseen sisälle ja pohtia, onko tämä riittävä taso seuraavaksi 20 vuodeksi Suomen eläimille.

Uusi eläinsuojelulaki, laki eläinten hyvinvoinnista, on parhaillaan lausuntokierroksella. Laista on tulossa juuri niin kunnianhimoton kuin eläinoikeusjärjestöt pelkäsivätkin. Eläinsuojelulain uudistustyö aloitettiin jo vuonna 2010. Nykyinen hallitus on kuitenkin määrännyt lopulliset pelimerkit uudistuksessa, ja viime metreillä sieltä poistettiin esimerkiksi vaatimus jatkuvasta juomavedestä eläinten pysyvissä pitopaikoissa. Kaikkiaan eläinsuojelulaki on varsin ristiriitainen, sillä sinne kirjatut poikkeukset vesittävät monta laissa muuten olevaa hyvää kirjausta.

Tuottajajärjestöt kertovat, mitä uusi laki eläinten hyvinvoinnista kotieläintilallisen näkökulmasta näyttää, mutta entä eläinten näkökulma? Mitä laki tulee tarkoittamaan esimerkiksi naudoille, sioille, kanoille, turkiseläimille ja lemmikeille?

Laila-lehmä

Maitotilalla asuvan Lailan elämää uusi laki ei muuttaisi käytännössä mitenkään. Edelleenkään eläinsuojelulaki ei tule vaatimaan, että aikuisilla naudoilla olisi oltava jatkuvasti vettä saatavilla. Jos Laila asuisi parsinavetassa, ei sen pitomuoto tulisi muuttumaan: parsinavetoita eikä edes uusien parsinavetoiden rakentamista tulla kieltämään.

Lailan vasikat olisi jatkossa rauhoitettava ja kipulääkittävä, jos ne nupoutetaan, eli niiden sarvenaiheet poltetaan. Jos Lailan jälkeläinen synnyttäisi sonnivasikan muutaman vuoden päästä, muuttuisi tilanne sen verran, ettei lihaksi kasvatettavaa sonnia saisi enää kasvattaa parressa. Tälle muutokselle annetaan siirtymäaikaa viisi vuotta.

Uuteen lakiin on kirjattu joitain tarpeellisia tarkennuksia koskien eläinsuojeluvalvontaa, joten jos Laila joutuisi tilalle, jossa tuottaja joutuu esimerkiksi sosiaaliviranomaisen asiakkaaksi, määrätään tälle viranomaiselle velvollisuus tehdä ilmoitus myös eläinten kaltoinkohtelusta, jos hän sellaista havaitsee. Aiemmin tällaista vaatimusta ei ole ollut.

Sitten kun Laila joutuisi teurastamolle, olisi valvontaa siellä saatettu parantaa videovalvonnan avulla. Videovalvonnasta ei kuitenkaan ole tulossa pakollista, vaan Evira voi käyttää harkintaa sen määräämisessä. Todennäköistä onkin, että rahaa videovalvonnan järjestämiseen ei tule helposti löytymään.

Kelmi-koira

Jos Kelmi pääsisi parin vuoden päästä karkuun ja joku ottaisi sen kiinni, olisi maakunnan taattava, että sen kuljettaminen löytöeläinten vastaanottopaikkaan hoituisi. Ja kun Kelmi päätyisi vastaanottopaikkaan asti, olisi sen pitäjällä velvollisuus tarkistaa, löytyykö koiralta mikrosiru ja sen omistajatietoja jostakin rekisteristä. Lemmikkieläinten tunnistusmerkintää ei sen sijaan olla tekemässä pakolliseksi. Lisäksi löytöeläinpaikan pitäjän tulisi ilmoittaa löytyneestä koirasta verkossa ja pyrkiä etsimään sen omistajaa sitä kautta. Merkittävä heikennys olisi kuitenkin, että löytöeläimen säilytysaika laskee 15 vuorokaudesta kymmeneen vuorokauteen. Tämä tulee entisestään heikentämään erityisesti kissojen pääsyä takaisin omistajansa luo.

Jos Kelmillä päätettäisiin tehdä pennut, säätelisi laki aiempaa tarkemmin sitä, millaiset edellytykset olisi täytyttävä eläimiä jalostaessa. Eläinten tulisi ensiksikin pystyä lisääntymään luonnollisesti. Niiden jälkeläisille ei saisi olla odotettavissa sellaisia ominaisuuksia, jotka heikentävät eläinten fyysistä tai psyykkistä toimintakykyä, heikentävät niiden mahdollisuuksia käyttäytyä lajityypillisesti tai joista aiheutuu merkittävää haittaa eläimen hyvinvoinnille. Kasvatus ei myöskään saisi aiheuttaa vaaraa emon itsensä hyvinvoinnille.

Eläinsuojelulaki kieltäisi myös muun muassa sähkö- ja piikkipantojen käyttö koiran ja muiden eläinten kouluttamisessa, sekä säätelisi eläinkilpailujen valvonnasta nykyistä hieman tarkemmin. Myös ammattimaista tai laajamittaista lemmikkieläinten kasvatusta ja pitämistä säädeltäisiin aiempaa jonkin verran tarkemmin.

Saara-sika

Sikojen elämään uuden lain vaatimukset ulottuvat vain hiukan. Saara-sian elämä ei muuttuisi lain astuessa voimaan lainkaan, mutta 15 vuoden siirtymäajan jälkeen Saaran sukulaisia ei saisi enää pitää tiineytyshäkeissä. Porsimishäkkien käyttöä laki sen sijaan ei tule rajoittamaan.

Vaatimus kivunlievityksestä tulee koskemaan jatkossa myös porsaiden kastraatiota, mutta vasta asetustasolla tullaan tarkentamaan, riittääkö siihen pelkkä kipulääkitys, kuten perusteluissa mainitaan.

Karri-kettu

Turkiseläinten olosuhteita turkistarhoilla uusi laki ei tule parantamaan mitenkään, sillä edes jatkuvaa vedensaantia turkiseläimille ei mahdollisteta. Ainoastaan turkiseläimille hyvinvointihattoja aiheuttavaan jalostukseen pystytään puuttumaan aiempaa paremmin. Chinchillojen kasvatusta turkistarhoilla ei myöskään enää sallita, mutta niitä ei ole Suomessa tarhattu enää muutoinkaan.

Klaara-kana

Kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden olosuhteita uusi laki ei tule parantamaan mitenkään. Klaara jatkaa elämäänsä munantuottajana häkissä ja sen lajitoverit ahtaissa broilerihalleissa kuten ennenkin.

Mitä muuta laista löytyy ja puuttuu?

Animalia vaati lakiin luonnonvaraisten eläinten käytön kieltämistä sirkuksissa ja delfinaarioissa. Sirkusten osalta asia on kirjattu lakiin rajoittamalla eläinlajilista kesyeläimiin. Käytännössä myös delfinaariotoiminta tulee estymään, sillä lakiin on kirjattu kielto käyttää luonnonvaraisia eläimiä eläintarhoissa esityksissä.

Teurastusta koskevat vaatimukset muuttuvat sen verran, että jatkossa vaaditaan aina tainnutus ennen teurastusta. Aiemmin oli sallittua suorittaa tainnutus yhtä aikaa verenlaskun aloittamisen kanssa uskonnollisten teurastusten yhteydessä sekä kotitarvekasvatuksessa teurastaa siipikarja ilman tainnutusta katkaisemalla kaula.

Itse laista jää puuttumaan kirjaus eläimen itseisarvosta, vaikka tätä pidettiin lain valmistelussa lähtökohtana. Laissa puhutaan eläimen kunnioittamisesta, ja itseisarvo mainitaan kunnioittamisen perusteena lain perusteluissa. Tähän vedoten laki tulee myös kieltämään sukupuoliyhteyden eläimen kanssa.

Eläinjalostusta koskevia vaatimuksia on lakiluonnoksessa tiukennettu, mikä antaa valvoville viranomaisille keinoja puuttua aiempaa paremmin eläinten hyvinvointia heikentävään jalostukseen ja kasvatukseen. Pykäliä pitäisi kuitenkin tiukentaa vielä sen suhteen, että viranomaiset todella velvoitettaisiin puuttumaan tällaiseen jalostukseen. Pykäliä pitäisi uskaltaa tulkita myös tuotantoeläinten kohdalla niin, että esimerkiksi broilereiden kasvatukseen puututtaisiin.

Eläinsuojeluvalvontaan tulee joitakin tarpeellisia tarkennuksia. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että eläinsuojeluvalvonnan järjestäminen jätetään maakunnille, eikä eläinsuojeluviranomaiseksi ole enää määrätty eläinlääkäriä. Tämä voi rapauttaa valvontaeläinlääkärijärjestelmän, heikentää eläinten hyvinvoinnin valvontaa sekä tehdä siitä epätasa-arvoista eri puolilla Suomea.

Lain monet tavoitteet ovat sinänsä hyviä, mutta ne vesittyvät lakiin kirjatuissa poikkeuksissa sekä laista kokonaan pois jätetyissä asioissa. Lakia seuraava askel on eri eläinlajeja koskevien asetusten valmistelu, ja niissä tullaan lopullisesti näkemään se, muuttuuko Suomessa mikään asia erityisesti tuotantoeläinten pidossa. Ainakaan tämän hallituksen aikana toiveet eivät ole korkealla, sillä jo lakiluonnoksessa näkyy kautta linjan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite: tuottajille ei aseteta uusia lisäkustannuksia tuottavia velvoitteita.

Teksti: Laura Uotila, kuvitus: Monika Jurczyńska, Heta Kasurinen

Artikkeli on julkaistu Animalia-lehdessä 1/2018

Mikä eläinlakiesityksessä on vialla? Miten sitä tulisi parantaa? Katso uusin videomme vastauksineen tästä.

 

Mitä voit tehdä seuraavaksi?

  • Millainen olisi aidosti kunnianhimoinen eläinlaki? Animalia on koonnut asiantuntijoiden kannanottoja lakiesitykseen omalle Pystymme parempaan -varjolausuntosivustolleen. Lausunnoissa lakiesitys saa kylmää kyytiä. Lue varjolausuntoja täällä.
  • Mahdollista näkyvä kampanjointi ja vaikuttava mediatyö eläinten puolesta jatkossakin: ryhdy Animalian kuukausilahjoittajaksi. Jo 7 euroa kuussa varmistaa, että pitkäjänteinen työmme jatkuu! Voit myös tehdä kertalahjoituksen haluamallasi summalla verkossa.
  • Tuo eläinten ääni kuuluviin ja allekirjoita Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Eläinlaki-vetoomus. Muista myös jakaa vetoomusta eteenpäin sosiaalisessa mediassa! Tavoitteenamme on saada vetoomukseen 100 000 allekirjoitusta ennen kuin eduskunta ryhtyy käsittelemään eläinlakiesitystä, joten aika toimia on nyt!