Animalia toteutti varjolausuntokierroksen eläinlaista 

Animalia toteutti varjolausuntokierroksen eläinlaista 

Animalia on avannut verkkosivun, jolle on koottu asiantuntijoiden varjolausuntoja uuteen lakiesitykseen eläinten hyvinvoinnista. Sivusto on epävirallinen lausuntosivu, jolla halutaan kiinnittää huomiota lain ongelmiin.

”Järjestimme oman varjolausuntokierroksen, koska haluamme, että lakiluonnos saa mahdollisimman paljon huomiota. Nämä lausunnot tullaan pääosin julkaisemaan myös ministeriön virallisella lausuntosivulla, mutta haluamme, että muutkin kuin virkamiehet ja poliitikot lukevat ne”, Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen kertoo.

Pystymme parempaan -nimiselle sivulle on koottu lausuntoja muun muassa filosofi Elisa Aaltolalta, oikeustieteen tohtori Tarja Koskelalta, Vegaaniliitto ry:ltä sekä Lihansyöjien maa -kirjan kirjoittajilta Jukka Vornaselta ja Taru Anttoselta.

”Lausunnot ovat rehellisiä ja asiantuntevia läpikäyntejä hyvin ongelmallisesta lakikokonaisuudesta. Kritiikkiä saa erityisesti ristiriita lain hengen ja poikkeusten välillä: miten voidaan puhua eläinten hyvinvoinnin edistämisestä ja sallia lypsylehmien pitäminen kaulastaan kytkettyinä suuren osan niiden elämästä?”, Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs ihmettelee. Lausunnoissa laki saa kylmää kyytiä.

”Laki, joka unohti eläimen”

”Tutkimus tukee hyvin vahvasti sitä, että sekä porsitushäkit että parsikasvatus rikkovat eläinten perushyvinvointia, ja varsin luultavasti moni suomalainen pitää näitä pitotapoja ikävinä jäänteinä sellaisesta eläintuotannosta, joka ei tunnista eläinten tarpeita. Onkin kysyttävä, miksi esityksessä yhtäältä peräänkuulutetaan lajiominaisten tarpeiden huomiointia sekä toisaalta sallitaan sellaisia eläinten käyttötapoja, jotka ilmeisellä tavalla rikkovat noita tarpeita. Miksi sanoa yhtä ja tehdä toista?” kysyy Elisa Aaltola lausunnossaan, joka on otsikoitu ”Laki, joka unohti eläimen”.

”Mikäli lähtökohtana todella olisivat eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet, on selvää, että porsitushäkit, parsinavetat ja turkistarhaus kiellettäisiin”, Taru Anttonen ja Jukka Vornanen kirjoittavat.

”1 §:n muotoilussa sekä perusteluissa käsitellään kiitettävällä huolellisuudella kysymystä eläinten asemasta. On kuitenkin kysyttävä, miksi eläinten itseisarvo on jätetty pois itse lakitekstistä?” kysyy Visa Kurki.

Varjolausuntosivulle ilmestyy lausuntoja aina niiden viimeiseen jättöpäivään 28. helmikuuta saakka. Animalia kannustaa myös laista huolestuneita yksityishenkilöitä jättämään omat lausuntonsa lausuntopalvelu.fi-osoitteessa.

”Nyt on tärkeää, että kaikki kansalaisyhteiskunnan voimat kerätään ajamaan parempaa lakia. Eläimille tulee saada itseisarvo, oikeus jatkuvaan juomaveteen, ja tuotantoeläinten paikallaan kytkettynä pitäminen pitää saada loppumaan”, Lahtinen sanoo.

Eläinjärjestöt järjestävät parannuksia lakiesitykseen vaativan Eläinten ääni -mielenosoituksen lauantaina 17. helmikuuta Helsingissä. Mielenosoituksesta ja sen tukitapahtumista voi lukea lisää Animalian sivulta.

Lisätiedot:

Veikka Lahtinen
kampanjavastaava, Animalia
puh. 040 590 5575
veikka.lahtinen(at)animalia.fi

Heidi Kivekäs
vs. toiminnanjohtaja, Animalia
puh. 050 3845072
heidi.kivekas(at)animalia.fi

Varjolausuntosivu: pystymmeparempaan.fi
Eläinlaki-vetoomus ja järjestöjen vaatimukset taustoineen: eläinlaki.fi