Eläinlakiluonnos rimanalitus – Animalia vaatii palauttamista valmisteluun

Eläinlakiluonnos rimanalitus – Animalia vaatii palauttamista valmisteluun

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta saatiin eilen 21. joulukuuta hallituksen esitysluonnos. Lakiehdotus eläinten hyvinvoinnista on ristiriitainen, kunnianhimoton, nykyistä epäeettistä tehotuotantoa tukeva laki ja se on ensi tilassa palautettava valmisteluun.

Lakia on valmisteltu vuodesta 2010 alkaen, ja Animalia on ollut lain ohjausryhmässä mukana alusta saakka. Eläinjärjestöt ovat esittäneet lakiin eläinten lajityypillisen käyttäytymisen, itseisarvon ja kansainvälisten vertailun huomioimista koskevia vaatimuksia. Nyt julkaistu hallituksen esitysluonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista jättää merkittävimmät vaatimukset huomioimatta.

”Ei ole ihme, että tämä julkaistiin vuoden pimeimpänä päivänä, koska esitysluonnos ei kyllä kestä päivänvaloa. Ministeriön tiedotuksen mukaan lain lähtökohdaksi piti tulla eläinten lajityypillinen käyttäytyminen ja itseisarvo. Nämä lähtökohdat on lain valmistelun aikana unohdettu, ja lopputulos on lattea. Verrokkimaissa kuten Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ollaan esimerkiksi eläinten liikkumisen estävien parsinavetoiden ja emakkohäkkien osalta valovuosia Suomea edellä”, Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs kertoo.

Lakiluonnoksen perustelut ristiriidassa lakitekstin kanssa

Laki eläinten hyvinvoinnista on tärkein eläimiä koskevia lakiprosessi vuosikymmeniin. Se vaikuttaa kaikkien eläinten oloihin Suomessa jopa seuraavan 20 vuoden ajan. Lakiin on kirjattu, että sen tehtävä on edistää eläinten hyvinvointia. Lain tehtävä ei ole tehdä eläimistä kulutushyödykkeitä.

Luonnoksen yleisperusteluissa todetaan, että muun muassa tuotantoeläimien tulisi voida toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään tai muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Lisäksi niiden fysiologiset tarpeet tulisi voida tyydyttää. Nämä perustelut kuitenkin ovat täysin ristiriidassa itse lain kanssa.

”Vapaus liikkua on ollut yksi keskeisimmistä vaatimuksistamme, ja siitä puhutaan myös lakiluonnoksessa. Liikkuminen on yksi tärkeimmistä lajityypillisistä käyttäytymistarpeista lajilla kuin lajilla. Kuitenkin tällaisenaan laki sallisi edelleen turkiseläinten pitämisen ahtaissa häkeissä, lypsylehmien kytkemisen parteen suurimmaksi osaksi niiden elämää ja emakoiden porsitushäkit. Vaatimus liikkumisesta on jopa poistettu pykälästä 34 verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön. Eläimille ei ole myöskään tulossa jatkuvaa oikeutta juomaveteen. Laki on kirjaimellisesti vesitetty, kun luonnoksessa puhutaan ”sopivasta määrästä” juomavettä. Tämä tuntuu huonolta vitsiltä, MTK:n kirjoittamalta lailta”, Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen sanoo.

Pieniä parannuksia

Animalia kiittää kuitenkin, että laissa tarkennetaan luonnonvaraisten eläinten näytöskäyttöä. Vaikka suoraa delfinaariokieltoa ei ole laissa, käytännössä delfiinejä ei voisi enää pitää näytöskäytössä. Myös eläinjalostuksen tiukennukset ja emakkojen tiineytyshäkkien kielto ovat tervetulleita. Kivunlievitykseen tulee parannuksia, mutta Animalia vaatii porsaiden kastraatioon puudutusta eikä pelkkää kivunlievitystä.

”Kun 20 vuotta vanhaa lakia uudistetaan, on syytä odottaa suuria parannuksia. Tämä on kertakaikkisen onneton esitys, jota emme voi mitenkään hyväksyä. Eurobarometrin mukaan 90 % suomalaisista haluaa, että eläimiä suojellaan paremmin. Yli 84 000 suomalaista on myös allekirjoittanut Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Eläinlaki-vetoomuksen, jossa on paljon kunnianhimoisempia vaatimuksia kuin nyt julkaistussa esityksessä”, Lahtinen kertoo.

Allekirjoita vetoomus: elainlaki.fi