Onko eläimellä väliä?

Onko eläimellä väliä?

Ylen MOT julkaisi Oikeutta eläimille -yhdistyksen toimittamia salakuvattuja videoita muun muassa Sastamalan teurastamosta syksyllä 2015. Videomateriaalit toimitettiin poliisille, mutta ainakin toistaiseksi vain osa materiaalista on johtanut syytteisiin ja rikosasian käsittelyyn tuomioistuimessa. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi 8.11.2017 tuomionsa teurastamon toimitusjohtajana ja työntekijöiden esimiehenä toimineelle henkilölle ja seitsemälle teurastamon työntekijälle. Rangaistuksena syytetyille tuomittiin verrattain vähäinen määrä päiväsakkoja. Tuomio on lainvoimainen.

Syyttäjä vaati kullekin tekijälle rangaistusta eläinsuojelurikoksesta, jotka tapahtuivat 30.9.2013 – 25.10.2015 ja vastaajien määräämistä tuotantoeläinten määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Lisäksi syyttäjä vaati Sastamalan Teurastamo Oy:lle yhteisösakkoa. Yhteisösakkoa ei kuitenkaan määrätty, eikä ketään syytetyistä määrätty eläintenpitokieltoon.

Mikä on eläinsuojelurikos?

Eläinsuojelurikoksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta pahoinpitelemällä, liiallisesti rasittamalla, jättämällä tarpeellista hoitoa tai ravintoa vaille tai muuten eläinsuojelulain, eläinten kuljetusta koskevien säännösten tai eläinten lopetusasetuksen vastaisesti kohtelee eläimiä julmasti ja tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa aiheuttaen. Rikoksesta tuomittava rangaistusasteikko on sakkorangaistuksesta enintään kahden vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Eläimeen kohdistuneesta rikoksesta tuomittava voidaan samalla määrätä eläintenpitokieltoon. Eläintenpitokielto on eläinten suojaamiseksi määrättävä turvaamistoimi, jonka tarkoituksena on pyrkiä estämään sellaisen henkilön eläintenpito, joka on kykenemätön tai soveltumaton vastaamaan eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokieltoon määrätty ei saa omistaa, pitää eikä hoitaa eläimiä tai vastata niiden hyvinvoinnista.

Tuomiot Sastamalan tapauksessa

Käräjäoikeus katsoi toimitusjohtajan aiheuttaneen eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua sekä tuskaa ja tuomitsi hänelle rangaistukseksi eläinsuojelurikoksesta 25 päiväsakkoa. Käräjäoikeus ei kuitenkaan tuominnut Sastamalan Teurastamo Oy:lle yhteisösakkoa. Tuomioistuin perusteli tätä sillä, että rikoslain mukaan yhteisösakko voidaan jättää tuomitsematta, jos oikeushenkilössä, eli tässä tapauksessa teurastamossa, tosiasiallista päätösvaltaa käyttävän osuus rikoksessa on vähäinen tai oikeushenkilön (eli teurastamon) toiminnassa tehty rikos on vähäinen. Käräjäoikeus totesi, ettei toimitusjohtajan ollut näytetty itse kohdelleen eläimiä vaston eläinsuojelulakia tai lopetusasetusta ja että toimitusjohtajan syyksi luettu rikos ei ole lajissaan erityisen vakava. Työntekijät A-G tuomittiin alla olevan taulukon mukaisesti. Käräjäoikeuden mukaan videomateriaalista ei voinut varmuudella tunnistaa, kuka oli se henkilö, joka antoi naudoille sähköiskuja säännösten vastaisesti.

Käräjäoikeus ei määrännyt kenellekään vastaajista eläintenpitokieltoa syyttäjän vaatimuksesta huolimatta. Käräjäoikeus perusteli tätä sillä, että vastaajien menettely ei lajissaan ole vakavammasta päästä, vaan on oikeuskäytännössä olevan linjauksen mukaan lievän ja perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen rajamailla. Edelleen käräjäoikeus totesi, että vaikka vastaajille syyksiluetut teot ovat tekoajaltaan pitkiä, ei tekojen tarkkaa ajankohtaa ollut pystytty määrittämään. Sen vuoksi asiassa ei ollut näytetty, että vastaajien menettely olisi kestänyt pitkän aikaa taikka ollut toistuvaa. Näin ollen käräjäoikeus arvioi, ettei eläintenpitokielto turvaamistoimena ollut välttämätön ja hylkäsi syyttäjän vaatimuksen.

Eläimiin kohdistuneiden tekojen kirjo on hyvin laaja, myös perustekomuodon sisällä. Eläinsuojelurikoksia on vuosittain tuomioistuimissa käsiteltävänä melko vähän (vuonna 2016 eläinsuojelurikoksesta annettiin 154 tuomiota, törkeästä eläinsuojelurikoksesta 10 tuomiota, lievästä eläinsuojelurikoksesta 12 tuomiota ja eläinsuojelurikkomuksesta 16 tuomiota), joten tuomareille ei pääse syntymään rutiinia eläinsuojelurikosten arvioimiseen. Myöskään yhtenäistä oikeuskäytäntöä ei ole havaittavissa. Sen vuoksi käräjäoikeuden toteamus oikeuskäytännössä olevasta linjauksesta on kummallinen.

Salakuvaajalle kovempi rangaistus pikavauhtia

Siitä, kun videomateriaali toimitettiin poliisille, kului siis reilut kaksi vuotta, että rikosasiassa saatiin tuomiot. Sen sijaan esitutkinta ja syyteharkinta videon kuvaamisesta ilman lupaa eteni huomattavasti rivakammin. Syyttäjä vaati eräälle henkilölle rangaistusta julkisrauhan rikkomisesta, salakatselusta ja salakuuntelusta sekä toissijaisesti yllytyksestä ja viimesijaisesti avunannosta samoihin rikoksiin.

Rangaistusasteikko julkisrauhan rikkomisesta on sakkorangaistuksesta enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen ja salakatselusta sekä salakuuntelusta sakkorangaistuksesta enintään yhden vuoden vankeusrangaistukseen. Rikokseen yllyttäjä tuomitaan saman rangaistuasteikon mukaan kuin itse tekijä. Sen sijaan silloin, kun henkilö tuomitaan avunannosta johonkin rikokseen, rangaistusta määrättäessä sovelletaan lievennysperusteita. Tällöin tekijälle saa tuomita enintään kolme neljännestä rikoksesta säädetystä enimmäismäärästä.

Tuomiossaan käräjäoikeus totesi, ettei syyttäjä ollut kyennyt näyttämään toteen, kuka teon oli suunnitellut, valmistellut ja toteuttanut. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkäsi ensisijaiset ja toissijaiset syytteet ja tuomitsi vastaajan viimesijaisten syytteiden mukaisesti avunannosta julkisrauhan rikkomiseen, salakatseluun ja salakuunteluun. Käräjäoikeus totesi, että tuntuva sakkorangaistus on teosta oikeudenmukainen seuraamus ja tuomitsi vastaajan yhteiseen 50 päiväsakon sakkorangaistukseen. Lisäksi vastaaja velvoitettiin suorittamaan teurastamolle korvaukseksi rikoksella aiheuttamansa vahingot yhteensä 556,40 euroa viivästyskorkoineen sekä teurastamon oikeudenkäyntikulut 5 360 euroa viivästyskorkoineen.

Eläinten hätä ja kärsimys oli videolla selvästi nähtävillä

Kun verrataan toisiinsa videolla nähtyjä eläimiin kohdistuneita eläinsuojelurikoksia ja kyseessä olevaa avunantoa julkisrauhan rikkomiseen sekä teurastamotilojen salakatseluun ja salakuvaukseen, puhutaan moitittavuudeltaan aivan eri mittaluokan teoista. Myös rangaistusasteikko näiden tekojen välillä on aivan erilainen. Avunanto tekojen kuvaamiseen (50 päiväsakkoa) oli tuomioistuimessa arvotettu moitittavammaksi teoksi kuin itse eläinten julma kohtelu (25–40 päiväsakkoa).

Tätä on vaikea ymmärtää; eläinten kokema kärsimys ja hätä on kiistatta nähtävissä videolla. Videon aitoutta ei kukaan asettanut kyseenalaiseksi. Päinvastoin, näyttö perustui videotallenteeseen. Myös tuomioistuimen perustelu siitä, ettei tekojen tarkkaa ajankohtaa pystytty määrittämään ja ettei vastaajien menettely ollut kestänyt pitkään taikka ollut toistuvaa, on kritiikille altis. Videoiduista teoista on vaikea saada sellaista vaikutelmaa, että teot olisivat tapahtuneet vain kerran. Päinvastoin videotallenne antaa vaikutelman, että kuvissa näkyvä eläinten kohtelu oli työntekijöille rutiininomaista.

Tuomio herättääkin jälleen kysymään: mikä on tuotantoeläimen arvo?

Tarja Koskela
OTT, post doc -tutkija
Itä-Suomen yliopisto

Kuva: Oikeutta eläimille