Canada Goose – kärsimystä koristeen vuoksi

Canada Goose – kärsimystä koristeen vuoksi

Arktiset olosuhteet. Luonnonmukaisuus. Tekninen ylivertaisuus. Eettisyys. Esimerkiksi nämä mielikuvat ovat sellaisia, joilla myydään ansapyydetyistä eläimistä saadulla turkiksella koristeltuja takkeja. Suomessakin tunnetuista Canada Goosen ja Parajumpersin takeista on tehty haluttavia statussymboleja, joiden eettisyys ei kuitenkaan kestä tarkastelua.

Turkiseläinten ansapyyntiä ja Canada Goosen luomaa mielikuvaa vastaan on kampanjoitu jo vuosia. Eläinjärjestöt ovat paljastaneet ansapyynnistä järkyttävää kuvamateriaalia. Born Free USA on tehnyt ansapyynneistä tutkimukset Pohjois-Amerikassa vuosina 2011 sekä 2015–2016.

Tutkimukset paljastivat useita epäkohtia. Ansapyynti ei ole eettistä tai humaania. Pyyntimenetelmät, kuten jalkaraudat ja ansalangat, aiheuttavat vakavia vammoja ja kärsimystä niihin kiinni jääneille eläimille. Joskus eläimet purevat raajansa irti, jotta pääsisivät pakoon. Tutkimuksissa on paljastunut silmitöntä väkivaltaa ja julmuutta eläimiä kohtaan.

Ansat eivät erottele eläimiä. Ansoihin jää myös esimerkiksi karhuja, lintuja ja uhanalaisia eläimiä sekä lemmikkejä, kuten koiria ja kissoja.

Lakeja ei noudateta. Vaikka lainsäädäntöä ansapyynnistä Pohjois-Amerikassa onkin, usein metsästäjät eivät noudata sitä. Laillisetkin ansat ovat julmia, ja niiden lisäksi käytetään myös laittomia ansoja. Born Free USA:n tutkimuksissa kävi ilmi, että pyyntiä tapahtuu myös kauden ulkopuolella, luonnonsuojelualueilla, kansallispuistoissa ja lähellä virkistysalueita sekä polkuja.

Ansapyyntiä ei näissä maissa myöskään juuri valvota. Tämän vuoksi pyynti- ja lopettamismenetelmistä ei ole juuri viranomaisten antamaa tietoa eikä myöskään tilastoja ansoihin joutuneista eläimistä. Born Free USA ylläpitää kansalaisten ilmoituksiin perustuvaa sivustoa, jonne on raportoitu ansoihin jääneitä eläimiä. American Veterinary Medical Associationin arvion mukaan sivusaalista kaikesta ansapyynnistä voisi olla jopa 67 %.

Miksi Canada Goosen pitäisi olla EU:ssa laiton?

Pohjois-Amerikassa yleisesti käytettävät jalkaraudat ovat monissa maissa kiellettyjä, myös Suomessa ja koko Euroopan unionin alueella. Silti vaatteita, joiden takia eläin on kärsinyt ansassa, saa meillä myydä. Lähellä kuitenkin oli, että myös niiden tuonti ja myynti olisi kielletty.

Useat ansapyynnillä hankittuja turkiksia tuotteissaan ja valikoimissaan käyttävät brändit ja jälleenmyyjät vetoavat esimerkiksi sopimukseen kansainvälisistä kivutonta ansastusta koskevista standardeista (The Agreement on International Humane Trapping Standards, AIHTS). Sopimus on tehty EU:n, USA:n, Kanadan ja Venäjän välillä, kun Euroopan unioni kielsi jalkarautojen käytön ansapyynnissä alueellaan ja uhkasi myös kieltää näin pyydettyjen eläinten turkisten myynnin. Tällöin Kanada uhkasi Euroopan unionia taloudellisilla pakotteilla WTO- ja GATT -sopimuksiin nojaten. Painostuksen ja sen alla syntyneen sopimuksen vuoksi jalkaraudoilla pyydettyjen turkistuotteiden myyminen EU:ssa on edelleen sallittua. Sopimuksen avulla piti säätää ”humaanit” tavat pyytää eläimiä ja jalkaraudoista piti päästä asteittain kokonaan eroon. Tosiasiassa pienten kosmeettisten uudistusten vuoksi eläimiä saa edelleen pyytää lähes samoilla välineillä kuin aiemmin ja samalla koko ansapyynti on saanut ”humaanin” metsästyksen leiman.

Kaiken lisäksi ansapyydettyjä turkiksia myyvät brändit, kuten Canada Goose ja Parajumpers, ovat itse luoneet itselleen eettisen luksusmuodin statuksen, joka myös valitettavasti menee läpi.

”Emme koskaan käyttäisi tarhattua turkista”, kerrotaan Canada Goosen sivulla.

Turkistarhaus on siis julmaa, mutta eläimen ansassa kokema kärsimys, kipu, pelko, paniikki ja väkivaltainen kuolema ovat tarpeellisia? Turkistarhan kettu ja metsän kojootti toivovat molemmat yhtä vähän omaa kuolemaansa.

 

Taija Rinne
viestintäpäällikkö, Animalia

 

Anti Animalia -kampanja ja -äänestys

Anti Animalia -kampanjassa yleisö saa aiemmista vuosista poiketen äänestää Anti Animalia -palkinnon saajaa. Äänestykseen on valittu kuusi turkistuotteita myyvää suomalaisyritystä. Näistä yleisö voi äänestää valitsemaansa ehdokasta ja samalla kannustaa yrityksiä luopumaan turkiksista.Äänestyksessä eniten ääniä saanut yritys palkitaan Anti Animalia -palkinnolla, jos se ei ole äänestyksen aikana sitoutunut turkittomuuteen. Kaikilla yrityksillä on mahdollisuus saada itsensä pois äänestyksestä, mikäli ne luopuvat kokonaan aitoa turkista sisältävien tuotteiden myynnistä.

Mukana äänestyksessä ovat vapaa-ajan vaatteita valmistava Luhta sekä tavaratalot Halonen, Kekäle, Partioaitta, Scandinavian Outdoor ja Stockmann. Kaikki nämä yritykset käyttävät aitoja turkiksia valmistamissaan tai myymissään tuotteissa. Nämä kaikki myyvät myös muun muassa Canada Goosen ja/tai Parajumpersin vaatteita.

Äänestys ja kampanjasivu: antianimalia.fi

 

Lähteitä ja lisätietoa:

The Fur Bearers: What About Canada Goose

The Fur Bearers: What is the Agreement on International Humane Trapping Standards (AIHTS)? 

Born Free USA: Non-target trapping incidents

Born Free USA: Victims of Vanity (2011)

Born Free USA: Victims of Vanity 2 (2016)

Fur Free Alliance: Trapping

The Fur Bearers: Trapping

The Fur Bearers: The Fur Policy of Canada Goose Inc. revisited 

The American Veterinary Medical Association: Literature Teview on the Welfare Implications of Leghold Trap Use in Conservation and Research

Animalia: Turkittomuus yrityksen maineenrakentajana