Lähes puolet tarkastetuista tiloista ei päästä lehmiä ulos lainkaan

Lähes puolet tarkastetuista tiloista ei päästä lehmiä ulos lainkaan

Itä-Suomen aluehallintoviraston tekemissä eläinsuojelutarkastuksissa paljastui, että lähes puolet tarkastetuista Itä-Suomen maakunnan alueen parsinavetoista ei päästänyt lypsylehmiä ulkoilemaan lainkaan. Valvontakäynti tehtiin 38 tilalle.

Lain mukaan kytkettyinä pidettävien lypsylehmien ja yli 8 kuukautta vanhojen hiehojen tulee ulkoilla vähintään 60 päivänä kesäkaudella. Itä-Suomen aluehallintovirasto valvoi laidunnuksen toteutumista kesän 2017 ajan. Tarkastetuista parsinavetoista 45 prosentissa lehmät eivät päässeet ulos lainkaan. Puutteita ulkoilussa löytyi lisäksi 21 prosentilla tiloista. Vain kolmannes tiloista hoiti kesälaiduntamisen lain vaatimusten mukaisesti.

Animalia ajaa parsinavettakieltoa uuteen eläinsuojelulakiin. Parsia ei tulla kuitenkaan näillä näkymin kieltämään lypsylehmien osalta.

“Parsinavetoiden sallimista perustellaan muun muassa sillä, että parressa lehmä pääsee ainakin kahdeksi kuukaudeksi ulos kesäisin. Nämä tarkastukset osoittavat, ettei edes tämä ulkoiluvelvoite täyty kuin osassa tiloja. On järkyttävää, että lähes puolet tarkastetuista tiloista pitää eläimiä kaulastaan parteen kytkettynä läpi vuoden. Tämän selvityksen perusteella parsinavetoiden kieltämiselle on entistä raskauttavammat perusteet”, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Parsi rajoittaa naudan lajityypillisiä käyttäytymistarpeita voimakkaasti. Parressa elävät naudat eivät voi esimerkiksi juuri liikkua, ne voivat vain seistä tai maata. Laitumella lehmä liikkuisi noin neljä kilometriä vuorokaudessa. Laiduntaminen myös edistää lehmien sorkkaterveyttä.

“Nauta on hyvin sosiaalinen eläin, jolle ulkoilu ja laiduntaminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Parsinavetta estää liikkumisen lisäksi muiden lajityypillisten tarpeiden, kuten kehonhoidon ja sosiaalisen laumakäyttäytymisen, toteutumisen. Laitumella lehmä voi syödä ja levätä yhtä aikaa muiden kanssa toisin kuin parressa. Kun laumakäyttäytyminen toteutuu ja eläimet saavat olla väljästi, ehkäisee se myös stressiä ja eläin voi paremmin. Toimettomuus saattaa sen sijaan oireilla esimerkiksi käytöshäiriöinä”, kertoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.

Niille tiloille, joilla puutteita havaittiin, annettiin määräyksiä ja neuvoja. Laiminlyönnistä voi seurata rangaistus eläinsuojelulain rikkomisesta. Muutamalla tilalla jouduttiin aloittamaan uhkasakkotoimenpiteiden valmistelu. Laiduntamisesta voi myös hakea vapautusta ja aluehallintovirasto saikin kesällä muutaman uuden vapautushakemuksen.

Hallituksen esitystä uudeksi eläinsuojelulaiksi odotetaan lausuntokierrokselle joulukuussa. Esitykseen ei olla kirjaamassa parsinavettakieltoa. Hallituksen perusteluna on muun muassa se, että parsinavetoiden uskotaan häviävän itsestään lähitulevaisuudessa.

”Riippuu suhdanteista, miten nopeasti tai hitaasti parsinavetat häviävät itsestään. Yhä viime vuosina myös niiden rakentamiseen on myönnetty investointitukia. Asiaa ei tulisi jättää suhdanteiden varaan, vaan olisi selkeämpää kieltää parsinavetat siirtymäajalla. Vanhoihin parsinavetoihin pitää joka tapauksessa tehdä investointeja, joten samalla ne tulisi muuttaa pihattonavetoiksi”, Kivekäs sanoo.

(Lisäys Itä-Suomen aluehallintoviraston tekemän tarkennuksen vuoksi 1.11. ensimmäiseen kappaleeseen: Valvontakäynti tehtiin 38 tilalle. Lisäys otsikkoon: ”tarkastetuista”.
Alkuperäisessä Itä-Suomen aluehallintoviraston tiedotteessa ei kerrottu tilojen lukumäärää. 30.11. AVI tarkensi tiedotettaan: ”Valvontakäynti tehtiin 38 tilalle. 34 %:ssa tarkastetuista tiloista karjan kesälaiduntaminen oli hoidettu hyvin. Huomattavassa osassa tarkastettuja tiloja eläimet eivät päässeet ulkoilemaan lainkaan.” )

Lisätietoja
Itä-Suomen aluehallintoviraston tiedote.

Heidi Kivekäs
vs. toiminnanjohtaja
puh. 050 384 5072
heidi.kivekas(at)animalia.fi

Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija, Animalia
puh. 050 543 9601
laura.uotila(at)animalia.fi