Turkisalan viherpesukone taas vauhdissa

Turkisalan viherpesukone taas vauhdissa

“Turkis on ekologinen ja kierrätettävä”, “Turkistuotanto on ympäristöystävällinen elinkeino”, ” Turkiseläinkasvatus on vastuullinen tuotantoeläinala, joka huolehtii sosiaalisesta, taloudellisesta sekä ympäristövastuusta.”

Näillä lauseilla ProFur markkinoi turkiksia sivuillaan – siitäkin huolimatta, että turkisala on saanut huomautuksia niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa siitä, ettei ympäristöargumenttien käyttäminen turkisten markkinoinnissa ole sallittua.

Myös ProFurin johtohenkilöt tukeutuvat mielellään ympäristöväitteisiin haastatteluissa:

”Eivätkö he tiedä, että turkis on aito luonnontuote esimerkiksi öljypohjaiseen keinoturkikseen verrattuna.” ProFurin toiminnanjohtaja Marja Tiuran kommentti Guccin ilmoitukseen turkisten myynnin lopettamisesta mm. ympäristösyihin vedoten, Markkinointi & mainonta 12.10.2017

“Guccis uttalande är underligt, eftersom päls är det mest naturliga och ekologiska materialet. Plastiga fuskpälsar kan sällan er­sätta naturmaterialets egenskaper och hållbarhet.” Marja Tiura, Vasabladet, 12.10.2017 (Suom. Guccin lausunto on kummallinen, sillä turkishan on kaikkein luonnollisin ja ekologisin materiaali. Muovisilla tekoturkiksilla voidaan vain harvoin korvata luonnonmateriaalien ominaisuuksia ja kestävyyttä.)

”Tämän työn myötä minulle on avautunut uudella tavalla se, kuinka hieno materiaali turkis on. Se on ekologinen, muokattava ja kierrätettävä.” ProFurin edunvalvoja Leena Harkimo, Talouselämä 6.9.2016

”Turkis on hyvin ekologinen valinta.” Leena Harkimo, Ilkka, 11.2.2016

”Turkis on ekologisesti tuotettu, kierrätettävä ja kestävä luonnonmateriaali.” ProFurin viestintäjohtaja Liisa Hakola, mtv.fi, 29.1.2016

Sitaattien listaa voisi jatkaa pitkään.

Turkisten markkinointi ympäristöystävällisenä kielletty

Suomessa asiaan on kuitenkin puututtu jo vuonna 1993, kun kuluttaja-asiamies antoi päätöksen, jossa todettiin seuraavaa:

”Koska nähdäkseni yleisluonteisia ympäristöilmaisuja voidaan käyttää vain suhteellisessa mielessä, ei turkiksia tuoteryhmänä voida kutsua esim. ympäristöystävälliseksi. Aitojen ja keinoturkisten ympäristövaikutuksia ei taas kestävästi voida verrata keskenään, minkä takia aito turkis voi olla ”ympäristöystävällinen” vain suhteessa toiseen tarhaeläimen nahasta valmistettuun turkkiin.”

Tuoreempi esimerkki saatiin vuonna 2012, kun Ison-Britannian mainontaa valvova viranomainen Advertising Standards Authority (ASA) antoi päätöksen, jossa European Fur Associationin mainos katsottiin harhaanjohtavaksi ympäristöväitteen osalta. Päätöksessä todettiin seuraavaa:

“Although we noted that the ad included information setting out the environmental benefits of wearing fur, which were intended to form the basis for the headline claim ”it’s eco-friendly to wear fur”, because we considered that that headline claim would be understood as an absolute environmental claim, and because we did not consider that we had seen sufficient evidence that the product would cause no environmental damage, taking account of the full life cycle of the product from manufacture to disposal, we concluded that the ad was likely to mislead.”

(Suom: Huomioimme, että mainoksessa käsitellään turkisten ympäristöystävällisiä puolia. Arviomme mukaan tällä pyritään vahvistamaan mainosotsikon väite ”turkiksiin pukeutuminen on ympäristöystävällistä”. Otsikossa viitataan tulkintamme mukaan absoluuttisesti ympäristöystävällisyyteen. Emme kuitenkaan ole saaneet riittävästi todisteita siitä, että tuotteet eivät lainkaan aiheuttaisi ympäristövahinkoja, etenkin kun huomioidaan tuotteen koko elinkaari valmistuksesta poistoon saakka. Täten johtopäätöksemme oli, että mainos on mitä todennäköisimmin harhaanjohtava.)

Ala ei kuitenkaan ota opikseen, vaan edelleen turkiksia yritetään markkinoida harhaanjohtavasti ekologisina ja tuotantoa ympäristöystävällisenä. Tämän seurauksena Animalia onkin tehnyt kuluttaja-asiamiehelle uuden valvontapyynnön ympäristöväitteiden käytöstä turkisten markkinoinnissa.

Miksi turkikset eivät ole ympäristöystävällisiä?

Aiheesta on tehty tutkimuksia niin Suomessa kuin muuallakin. Turkisten tuottaminen kuluttaa paljon energiaa. Sitä kuluu rehujen tuottamiseen ja valmistukseen, eläinten hoitoon, nahkojen käsittelyyn, kuljettamiseen ja säilyttämiseen. Vaikka kokoturkiksen käyttöiän laskettaisiin olevan pitkä, jopa vuosikymmeniä, ei se silti voita ekologisuudessa keinomateriaaleja. Ja todellisuudessa kokoturkit alkavat muutoinkin olla niin menneen ajan muotia, ettei niiden myynnin arvo turkisten kokonaismyynnistä ole kuin pieni osa. Suurin osa turkiksista päätyy somisteiksi, jolloin niiden käyttöaika on yhtä lyhyt kuin sen takin, johon ne on liitetty. Silloin niiden ekologinen rasitekin nousee huimasti, kun käyttöaikaa ei voida jakaa vuosikymmenille.

MTT julkaisi vuonna 2011 Turkistuottajien ja Suomen Turkiseläinten kasvattajain liiton tilaaman raportin, jossa selvitettiin aitojen kettu- ja minkkiturkisten elinkaariarviot ja vertailtiin niitä keinomateriaalitakkeihin. Tutkimuksessa laskettiin kokoturkin käyttöiäksi kymmenen kertaa pidempi aika kuin keinomateriaalitakin, ja lisäksi sivuutettiin se seikka, että suurin osa turkiksista käytetään somisteisiin eikä kokoturkkeihin.

Epäsuhtaisesta käyttöajasta huolimatta keinomateriaalitakit osoittautuivat sekä hiilijalanjäljen että happamoittavien päästöjen osalta huomattavasti kokoturkkeja ympäristöystävällisemmiksi. Rehevöittäviä päästöjä ympäristöön turkisten katsottiin kuitenkin jopa vähentävän, sillä turkiseläimet syövät Itämerestä pyydettyä kalaa, joka samalla poistaa fosforia ja typpeä Itämerestä. Kuitenkaan keinomateriaalit eivät tuota juuri mitään rehevöittäviä päästöjä, joten tästäkään argumentista ei todellisuudessa saa juurikaan tukea turkisten ympäristöystävällisyysväitteille.

Samankaltaista turkisten elinkaaritutkimusta on tehty myös Hollannissa. Myös siellä päästiin vastaaviin arvioihin siitä, että aidon turkiksen tai turkissomisteen ympäristökuormitus on moninkertainen keinoturkikseen verrattuna. Riippuen tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta vaihteli turkiksen kuormitus 2-28-kertaisesti keinomateriaaleihin verrattuna. Ainoastaan veden kulutus arvioitiin puuvillan kohdalla suuremmaksi kuin turkisten tuotanto. Muut 17 arvioitua kohtaa menivät ympäristökuormituksen osalta selvästi muiden materiaalien kuin aidon turkiksen hyväksi.

Turkisten luonnonmukaisuuden voi kyseenalaistaa myös niihin käytettyjen myrkkyjen vuoksi. Turkisten muokkaamiseen käytetään runsaasti erilaisia kemikaaleja, ja selvitysten mukaan turkikset sisältävät usein moninkertaisesti hyväksytyt raja-arvot ylittävät määrät haitallisia kemikaaleja. Esimerkiksi formaldehydiä löytyi 240 mg/kg Canada Goosen lastentakista, kun EU:n asettama raja-arvo formaldehydille lasten leluissa on 30 mg/kg. Suomalaisessa tutkimuksessa taas mainitaan, että 9 % nahkojen muokkaamiseen käytetyistä kemikaaleista on luokiteltu myrkyllisiksi tai haitallisiksi vesieliöille.

Miksi turkisala siis jaksaa hokea väitteitä turkisten ekologisuudesta, vaikka niillä ei ole mitään pohjaa? Ehkä ala kokee olevansa jo niin syvässä suossa, että ympäristöväitteet ovat ainoita, joiden varassa ala yrittää pyristellä pinnalle. Eläinten hyvinvoinnilla ala ei ainakaan voi enää kehuskella, eikä ProFurin nettisivuiltakaan löydy yhtäkään artikkelia siitä, millä tasolla eläinten hyvinvointi on Suomen turkistarhoilla.

Turkistarhauksen ympäristövaikutuksista ei ole keskusteltu julkisuudessa viime aikoina juurikaan, joten ala on uhkarohkeasti lähtenyt takertumaan jo aiemmin harhaanjohtaviksi todettuihin ympäristöystävällisyysväitteisiin. On kuitenkin aika saada alan viherpesukoneen jauhamiselle lopullinen piste.

Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija
Animalia

Näin voit auttaa turkiseläimiä:

  • Äänestä Anti Animalia -kampanjassa ja kannusta yrityksiä luopumaan turkiksista.
  • Ryhdy Animalian kuukausilahjoittajaksi. Säännöllinen tuki mahdollistaa, että voimme työskennellä pitkäjänteisesti eläinten hyväksi. Jo 7 euroa kuukaudessa auttaa!
  • Tee 20 € kertalahjoitus helposti tekstiviestillä: Lähetä viesti ANIMALIA20 numeroon 16155. Tekstiviestilahjoitus veloitetaan puhelinlaskultasi.

Lisätietoja: