Koirien rohiseva kärsimys 

Koirien rohiseva kärsimys 

Englanninbulldoggin rohiseva hengitys raastaa korviani. Kaupungilla liikkuessa ei voi olla jatkuvasti törmäämättä suuressa huudossa olevien lyhytkuonoisten rotujen yksilöihin, sillä bulldogit, mopsit ja bostoninterrierit ovat nyt suorastaan muotirotuja. Miksi bulldogin rohina sitten on minulle raastavaa kuultavaa, mutta niin monen mielestä pelkästään viattoman suloista tuhinaa?

Oikeammin voisi jo sanoa, että tietyt koirarodut alkavat olla enemmän kuonottomia kuin edes lyhytkuonoisia. Näiden äärimmäisen jalostettujen koirarotujen ongelmista on havahduttu keskustelemaan jo vuosia sitten. Eläinten ystävänä minun on vaikea ymmärtää, miten harva ihminen silti ottaa lyhytkuonoisten koirien hyvinvointiongelmat tosissaan. Aika harvassa lienevät ne bulldoggien, mopsien ja muiden ruttukuonojen ostajat, jotka kirkkain silmin voivat väittää, etteivät koskaan ole kuulleetkaan lyhyeksi jalostetun kuonon aiheuttamista hengitysvaikeuksista. Silti he sulkevat silmänsä ja ostavat näiden rotujen pentuja. Koirien kärsimyksen merkittävyyden ymmärtäminen tuntuu olevan kovin vaikeaa.

Mieti hetki, miltä itsestäsi tuntuu hengittäminen silloin, kun flunssan takia nenäontelosi ovat nuhan takia tukossa. Harvan mielestä se olotila on erityisen mukava. Kuitenkin suurelle osalle lyhytkuonoisten rotujen yksilöistä tällainen hengittäminen on ihan normaalia – koiraparat ovat toki tottuneet raskaaseen hengittämiseen, mutta missään nimessä sen ei pitäisi olla normaali olotila yhdellekään eläimelle. Tutkimusten mukaan lyhytkuonoisista koirista vain 10 % hengittää normaalisti. Toisin sanoen 90 % näiden rotujen yksilöistä kärsii hengitysvaikeuksista, jotka ovat sitten eriasteisia koirasta riippuen.

Brakykefaalinen kallonmuoto eli lyhytkuonoisuus on todellisuudessa kehityshäiriö, joka on jalostuksella vakiinnutettu tiettyjen koirarotujen ominaisuudeksi. Koiranäyttelyissä on vuosikaudet palkittu aina vain lyhytkuonoisempia koiria, jolloin nämä yksilöt ovat valikoituneet jatkamaan sukua, ja hiljalleen koko kuono on saatu osalta roduista lähes olemattomaksi. Kuonon pituuden lyhentäminen ei kuitenkaan ole saanut kallon sisällä olevia hengityselimiä pienenemään. Voit kuvitella, miten käy, kun ulkokuori pienenee, mutta samat elimet jäävät: ahdasta tulee.

Lyhytkuonoisuuteen yhdistyykin usein sierainaukkojen ja -onteloiden ahtaus, jolloin koiran elimistö voi kärsiä kroonisesta hapenpuutteesta. Lisäksi koiran pehmyt kitalaki voi olla liian pitkä ja painua henkitorven suulle vaikeuttaen ilman kulkemista. Tämä heikentää koiran yleistä rasituksenkestoa, rasittaa sydäntä ja aiheuttaa kuumalla ilmalla lämpöhalvauksia ja pökertymisiä. Lyhytkuonoisten koirien hengitysvaikeuksia on kyllä mahdollista helpottaa kirurgisesti, mutta jokainen lienee ymmärtävän, ettei jalostuksen aiheuttamien hyvinvointiongelmien korjaaminen leikkaamalla ole kestävä ratkaisu.

Jo mainittujen rotujen ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu edes pelkkiin hengitysvaikeuksiin: englanninbulldogeilla ongelmia aiheuttaa esimerkiksi liian kapea lantio, joka tekee synnyttämisestä hankalaa ja keisarinleikkauksista yleisiä. Myös nivel- ja silmäsairaudet sekä iho-ongelmat ja allergiat ovat englanninbulldogeille tyypillisiä rasitteita.

Ranskanbulldogeilla tavataan usein erilaisia selkärangan epämuodostumia, spondyloosia eli selkärangan rappeumaa sekä välilevytyrää.  Niillä esiintyy myös paljon tulehdussairauksia, joista osa liittyy ihon poimuisuuteen ja liian tiiviisti kiertyneeseen häntään. Silmien ärsytystä aiheuttavat luomien kiertymät ja sisäänpäin kasvavat ripset. Tyypillisten vaivojen listaan voi lisätä myös ainakin atopian, ruoka-aineallergiat sekä demodikoosin eli sikaripunkin aiheuttaman ihosairauden.

Mutta ei soimata pelkästään lyhytkuonoisia rotuja. Myös monella muulla rodulla on myös huomattavia hyvinvointiongelmia ja liian varhaisia lopetuksia aiheuttavia sairauksia.

Sharpein iho-ongelmat ja tulehdussairaudet ovat yleisesti tunnettuja, samoin saksanpaimenkoirien, noutajien, berninpaimenkoirien ja monien muiden rotujen vaikeatkin lonkka- ja muut luustoviat. Cavalier kingcharlesinspanieleiden syringomyelia (nestetäytteisten onteloiden muodostuminen selkäytimeen) aiheuttaa pahimmillaan kivuliaan hermostovaurion aivoihin, ja jonkinasteisesta syringomyeliasta kärsii jopa 70-prosenttia cavaliereista. Sairaus lisääntyy kovaa vauhtia myös chihuahualla, joka lisäksi kärsii mm. hydrokefaliasta, jossa aivoihin kertyy painetta aiheuttavaa nestettä.

Valkoinenlänsiylämaanterrieri on tyyppiesimerkki rodusta, jonka yksilöt kärsivät yleisesti atopiasta, allergioista ja muista ihosairauksista. Mäyräkoirat, corgit, kiinanpalatsikoirat, basset houndit ja muut matalajalkaiset eli kondrodystrofiset rodut kärsivät selän välilevyjen rappeutumista ja pahimmillaan halvauksista. Basset houd -koirien poimuinen iho on lisäksi altis tulehduksille ja kiinanpalatsikoira taas hengitysvaikeuksille. Chow chowt ovat saaneet ongelmakseen silmäluomien sisäänpäinkiertymiset, kyynärnivelen kasvuhäiriöt, lonkkaviat, ihotulehdukset ja ristisiteiden repeämiset.

Rotujen ja sairauksien listaa voisi jatkaa loputtomasti.

Kennelmaailma on osin herännyt ongelmiin ja yrittää löytää niihin ratkaisuja. Nopeaa muutosta parempaan ei kuitenkaan ole näkyvissä. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi koirarotujen risteyttäminen keskenään, mutta tähän suhtaudutaan suurelta osin hyvin varauksella. Toki aina voi vedota siihen, että monessa muussa maassa rotukoirien jalostus on vielä huonommalla tolalla kuin Suomessa, mutta sekään ei vapauta suomalaista koirankasvattajaa tai koiranostajaa vastuusta.

Jokaisen rotukoiraa harkitsevan pitäisi kerrata mielessään nämä asiat: voiko koira hengittää vaivatta, liikkua kivuitta, lisääntyä normaalisti sekä nähdä ja kuulla ongelmitta? Koiralla ei myöskään saisi olla allergioita ja iho-ongelmia, eikä muitakaan kroonisia sairauksia. Pidäthän huolen siitä, ettet hanki pentua, joka voi potentiaalisesti kärsiä koko elämäänsä?

Koiraa (tai mitä tahansa muuta eläintä) hankkiessa olisi aina toivottavinta pohtia ensimmäisenä kodittomalle eläimelle kodin tarjoamista. Suomessa ja muualla maailmassa on kodittomia koiria niin paljon, että uuden, omaan elämäntilanteeseen sopivan koiraystävän löytäminen niiden joukosta onnistuu yleensä aina. Silloin ei tarvitse murehtia sitäkään, että olisi tullut tukeneeksi kärsimystä aiheuttavaa koirien jalostusta.

Laura Uotila
Animalian eläinsuojeluasiantuntija

Lähteitä:
Huippueläinlääkärit: Nämä koirarodut ovat kärsineet jalostuksesta eniten
Professori: Liian sairaaksi jalostetun rodun koiraa ei pitäisi hankkia 
Suomen Englanninbulldoggiyhdistys
Suomen Ranskanbulldoggit
Eläinlääkäriin.fi
Brakykefaalinen oireyhtymä (BOAS)
Chiari-tyyppinen epämuodostuma ja syringomyelia
Perinnölliset selkämuutokset 

Kerätään yhdessä 100 000 allekirjoitusta Eläinlaki-vetoomukseen!

Animalian ja SEYn tavoitteena on kerätä Eläinlaki-vetoomukseen 100 000 allekirjoitusta ennen sen luovuttamista eduskunnalle. Tarvitsemme nyt kaiken avun, jotta eläimille saadaan sellainen laki kuin ne ansaitsevat. Eläinlaki-vetoomus vaatii muun muassa kärsimystä aiheuttavan jalostuksen kieltämistä.

Auta, allekirjoita vetoomus ja jaa sitä eteenpäin!

Auta meitä pitämään eläinten asiaa esillä: ryhdy kuukausilahjoittajaksi.
Jokainen lahjoitus on tärkeä ja edesauttaa pitkäjänteistä kampanjointia, tiedonvälitystyötä ja poliittista vaikuttamista.

Voit myös tehdä 15 € kertalahjoituksen helposti tekstiviestillä: lähetä viesti ANIMALIA15 numeroon 16155. Kiitos, että välität!