Turkisala jakaa vanhentunutta tietoa alan työllisyysvaikutuksista

Suomen Turkiseläinten kasvattajain liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura siteeraa Kauppalehden jutussa seitsemän vuotta vanhaa tutkimusta, jossa turkisalan työllisyysvaikutukset on arvioitu merkittävästi yläkanttiinOn vähintäänkin mielenkiintoista, että Tiura viittaa mieluummin vanhoihin numeroihin kuin alan itsensä vuonna 2016 julkaisemaan selvitykseen

Vuonna 2010 laskettiin alan työllisyysvaikutukseksi 17 500 henkilötyövuotta. Viime vuoden selvityksessä sen laskettiin kuitenkin olevan 4 919 henkilötyövuotta välillinen työllisyyskin huomioiden. 

Turkisala nojaa vientiin. Nettoviennin osuus on kasvanut, mikä tarkoittaa, että työllisyysvaikutukset eivät juurikaan näy Suomessa. Viennin rooli Suomen kokonaistaloudessa ei myöskään ole niin mittava kuin usein annetaan ymmärtää: raakanahkojen osuus oli vuonna 2015 vain 1,2 % koko viennistä. Euromääräisesti kyse on vajaan 650 000 euron vientiarvosta, kun kokonaisviennin rahallinen arvo on noin 53,8 miljoonaa euroa.

Koska tarhojen määrä on puolittunut vuosina 1998–2015, on myös tuottajien maksamien verojen määrä laskusuuntainen. Maakunnissa näkyvät välilliset työllisyysvaikutukset vähenevätkin vuosi vuodelta. Ala on myös iäkäs. Turkiskasvattajain liiton omien tilastojen mukaan 63,2 % jäsentarhaajista on yli 50-vuotiaita ja tarhaajien keski-ikä on 52 vuotta.  

Tarhojen määrän jatkuvan laskun myötä alan työllistävä vaikutus tulee pienenemään myös tulevaisuudessa. Turkistarhaus on jo nyt monelle tarhaajalle sivutoiminen elinkeino. Huomionarvoista on myös se, että turkistarhat työllistävät hyvin kausiluonteisesti. Siksi työvoima nojaa paljon ulkomaisiin kausityöntekijöihin, joita tulee Suomeen erityisesti Virosta ja Unkarista. 

Turkisala toistaa mielellään väitteitä alan elinvoimaisuudesta ja positiivisista työllisyys- ja talousvaikutuksista. Totta on, että tarhauskielto voisi hetkellisesti näkyä negatiivisesti työllisyydessä niillä alueilla, joille tarhat ovat Suomessa keskittyneet. Tätä vaikutusta ei kuitenkaan ole syytä liioitella. Tällä hetkellä työllistyneiksi tilastoiduista iso osa siirtyy joka tapauksessa eläkkeelle seuraavien 10–15 vuoden kuluessa. Alueellisten työvoimatoimien avulla turkistarhojen alasajo on mahdollista toteuttaa asteittain siten, että yksittäiset tarhaajat eivät joudu taloudelliseen ahdinkoon.

Emmi Pääkkönen
Animalian markkinointiviestinnän suunnittelija

Lähteet:
Profur: Tilastot 2016
Profur: Turkisalan taloudellinen merkitys -raportti 2016
Tulli: Kauppavaihdon tilastot 2015
Turkistilan ympäristökäsikirja (Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto ry & Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2010)

Tue pitkäjänteistä työtämme turkiseläinten hyväksi:

  • Allekirjoita vetoomus paremmasta eläinsuojelulaista, jonka tavoitteena on turkistarhauksen kieltäminen ja jalostamiseen puuttuminen.
  • Anna turkiksia myyville liikkeille asiallista palautetta ja pyydä heitä lopettamaan aitojen turkisten ja turkissomisteiden myynti.
  • Liity Animalian kuukausilahjoittajaksi. Säännöllinen tuki mahdollistaa sinnikkään työn eläinten puolesta. Sinä olet tärkeä, sillä työmme perustuu lähes täysin yksittäisten ihmisten tukeen. Voit myös tehdä kertalahjoituksen turkiseläinten hyväksi.