Turkistarhoilla jalostetaan entistä sairaampia kettuja

Turkistarhoilla jalostetaan entistä sairaampia kettuja
Kuva: Oikeutta eläimille.

Juuri julkaistu videomateriaali turkistarhoilta osoittaa, että jo 1980-luvulla kohua aiheuttanut ylisuurten superkettujen jalostus ei ole loppunut. Videomateriaali on kuvattu pohjalaisilla turkistiloilla kevään 2017 aikana, kertoo materiaalin julkaissut Oikeutta eläimille -järjestö.

Animalia on kampanjoinut turkistarhausta vastaan jo vuosikymmeniä. Vuonna 1989 järjestö toi julkisuuteen ylisuureksi jalostetun, niin kutsutun superketun. Superkettu oli poikkeuksellisen suuri ja nopeakasvuinen kettu, jota alettiin järjestelmällisesti kasvattaa turkistiloilla. Vuoden 1989 kohu ja siitä aiheutunut julkinen paine sai tuottajat lopettamaan superkettujen kasvatuksen.

Kuitenkin viime vuosien aikana on nähty, että suurikokoisten eläinten jalostus on jälleen kasvussa.

”Turkisala on vuosia vakuutellut, ettei superkettuja enää tarhoilta löydy. Nyt julkaistut kuvat osoittavat, että jalostus on mennyt vieläkin hurjemmaksi kuin superkettujen aikana. Tarhoilla kasvatetaan koko ajan suurempia ja lihavampia kettuja, jotta niillä on mahdollisimman suuri nahka. Ne ovat todella surullinen esimerkki siitä, miten välinpitämätön turkisala on turkiseläinten hyvinvointia kohtaan”, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Superkettu Mikko vuodelta 1989. Kuva: Animalian arkisto.

Jo vuonna 1989 todettiin, että kettujen kasvuvauhti aiheutti eläimille kivuliasta raajojen vääntymistä ja muita terveysongelmia. Terveysongelmat eivät ole loppuneet, vaan jopa pahentuneet. MTT:n vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan syksyisin kettutiloilla jopa 86 % ketuista oli taipuneet jalat ja yli 20 % eläimistä oli huomattavan lihavia.

Vuonna 2016 julkaistun Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan sinikettujen koko on kasvanut viime vuosina huomattavasti, mikä on vaikuttanut myös eläinten jalkaterveyteen. Sinikettujen lihavuus ja jalkojen taipuneisuus aiheuttavat myös liikuntavaikeuksia.

”Sinikettu-urokset painavat varsin yleisesti jopa yli 20 kiloa, kun luonnonvarainen naali painaa yleensä noin 3─4 kiloa. Painon lisäksi valtava, löysä nahka sekä taipuneet jalat aiheuttavat huomattavia hyvinvointiongelmia. Eläinsuojelulaki mahdollistaa jo nyt sellaisen eläinjalostuksen kieltämisen, mikä aiheuttaa eläimelle kärsimystä. Käytännössä tätä ei kuitenkaan noudateta. Uuteen eläinsuojelulakiin kaivataankin nyt tiukennuksia ja viranomaisille velvollisuus kieltää ja puuttua jalostukseen, joka aiheuttaa eläimille terveysongelmia. Tämä on erityisen välttämätöntä siksikin, kun turkisala itse ei näytä saavan tilanteeseen muutosta”, sanoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.

Jättikettu vuodelta 2017. Kuva: Oikeutta eläimille.

Lisätietoa ja lähteet:

Oikeutta eläimille: Turkistarhojen jättikokoiset ketut

MTT: Eläinten hyvinvointi suomalaisilla kettutiloilla (2014)

Luke: Ruokinnan vaikutus siniketun jalkojen taipuneisuuteen (2016)

Turkistalous 5/2013

Heidi Kivekäs
vs. toiminnanjohtaja, Animalia
050 384 5072
heidi.kivekas(at)animalia.fi

Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija, Animalia
050 543 9601
laura.uotila(at)animalia.fi

Allekirjoita vetoomus paremman eläinsuojelulain puolesta

Vielä voimme vaikuttaa uuteen eläinsuojelulakiin. Allekirjoita vetoomus, jossa vaaditaan eläimille aidosti parempaa lakia: eläinlaki.fi

Press Release in English.