Jotta eläimiin kohdistuva julmuus tuomittaisiin niin kuin pitää

Tarja Koskela kirjoitti väitöskirjan eläinsuojelurikoksista ja -tuomioista.
Tarja Koskela kirjoitti väitöskirjan eläinsuojelurikoksista ja -tuomioista. Kuva: Riku Tulisalmi

Tarja Koskela kirjoitti väitöskirjan eläimiin kohdistuvista rikoksista, koska lain ei pitäisi olla pelkkä kuollut kirjain.

Tarja Koskela on Animalian uuden hallituksen jäsen ja yksi Uusi eläinlaki -kirjan kirjoittajista. Mutta hän on myös eläinten oikeuksiin erikoistunut tutkija, joka haluaa saada työllään muutosta aikaan. Koskela väitteli keväällä oikeustieteen tohtoriksi tutkimuksella, joka käsittelee eläinsuojelurikoksia ja -tarkastuksia sekä eläintenpitokiellon valvontaa.

Koskelan väitöskirjan tavoite on kunnianhimoinen: saada eläinsuojelulaki täyttämään oma tarkoituksensa.

”Lakitekstissä lukee, että eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Esitän väitöskirjassani 15 kohdan listan, joiden avulla tämä lain tarkoitus toteutuisi optimaalisella tavalla. Osa on lainsäädäntömuutoksia, osa liittyy menettelytapoihin.”

Asiantuntemuksen puute on merkittävä ongelma. Poliisit eivät tiedä riittävästi eläinsuojelusta, syyttäjiä ja käräjätuomareita ei kouluteta näihin aiheisiin, ja se myös heijastuu tuomioihin.

Kun Koskelaa pyytää kertomaan, minkä tyyppisiä ongelmia nykyisiin eläinsuojelukäytäntöihin Suomessa liittyy, lista on moninainen.

”Asiantuntemuksen puute on merkittävä ongelma. Poliisit eivät tiedä riittävästi eläinsuojelusta, syyttäjiä ja käräjätuomareita ei kouluteta näihin aiheisiin, ja se myös heijastuu tuomioihin. Annetuissa päiväsakoissa on erittäin laaja haitari eikä juuri johdonmukaisuutta. Tuomioissa vedotaan yleiseen oikeuskäytäntöön, vaikka todellisuudessa tällaista käytäntöä ei ole olemassa.”

Koskelan mukaan tuomiot jäävät helposti liian lyhyiksi ja hän arvelee, että yksi syy on se, että eläinten kärsimystä ei ymmärretä riittävästi. Tuomioistuinten pitäisi kuulla enemmän asiantuntijoita, jotta ymmärrettäisiin, mitä huonosti pidetyt eläimet oikeasti kokevat.

Esimerkiksi rattijuopumus- ja pahoinpitelytapauksista annetaan samalla rangaistusasteikolla huomattavasti kovempia rangaistuksia. Koskelan mukaan tämä on osoitus siitä, että eläinten kärsimyksellä ei ole samanlaista painoarvoa oikeudessa kuin ihmisiin kohdistuvalla rikoksella.

Paremman eläinlain puolesta

Koskela on kirjoittanut Uusi eläinlaki -kirjaan luvut haitallisesta jalostuksesta sekä eläinsuojelun valvonnan tehostamisesta. Koskelalle on tärkeää olla monipuolisesti mukana eläinkeskustelussa, ja Animalian työskentelyyn osallistuminen on tähän luonteva väylä.

”Allekirjoitan laajalti Animalian tavoitteet, ja tällä hetkellä eläinsuojelulakiin vaikuttaminen on erityisen lähellä sydäntäni. Toivoisin, että voimme mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa siihen, että hallitus ottaisi eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioon.”

Eläinlakiin vaikuttaminen on tutkijalle luontevinta tehdä kunnollisen näytön pohjalta. Koskela rakentaa pitäviä argumentteja ja käyttää asiantuntijatietoa ja oikeustapauksia näyttönä myös uuteen eläinlakiin liittyvässä vaikuttamistyössään.

”Tavoitteeni on vedota päteviin perusteisiin ja ajaa sitä kautta parannuksia lakiin. Eläimille epäystävällinen hallitus on saatava kuuntelemaan asiantuntijatietoa.”

Tutkimusta, jonka tehtävä on tuoda muutoksia

Koskelan väitöskirja on ensimmäinen rikos- ja prosessioikeuden tutkimus eläinsuojelusta. Tästä johtuen työtä sai tehdä osin ilman edeltäjien hartioita, joilla seisoa. Koskelan motivaatio tarttua haastavaan aiheeseen oli kuitenkin riittävän vahva, jotta työ tuli saatettua valmiiksi.

”Kävin aikoinani jonkin verran koiranäyttelyissä ja sain nähdä, että se maailma ei ole niin kaunis ja aurinkoinen kuin olin kuvitellut. Eläimiä pidettiin toisinaan huonosti ja törmäsin myös pentutehtailuun. Sitä kautta päädyin erikoistumaan eläinsuojelukysymyksiin tutkimuksessani.”

Minulla on jo nyt tiedossa tapauksia, jotka kriteerien perusteella ovat törkeitä mutta jotka tuomittu tavallisina tekoina.

Koskelan työskentelyn yksi motiivi on myös tuottaa empiiristä todistusaineistoa, jonka kautta voi paremmin osoittaa ongelmia eläinten oloissa.

”Haluan voida näyttää, että tällaisia ongelmia ihan oikeasti on olemassa, jotta asiat muuttuisivat.”

Väitöstutkimuksen jälkeen työ jatkuu samojen teemojen parissa. Koskela haluaa seuraavaksi tutkia, onko oikeuskäytäntö muuttunut törkeän eläinsuojelurikoksen tultua rikoslakiin vuonna 2011.

”Aion selvittää, minkälaisia tekoja tuomioistuin on katsonut törkeiksi. Minulla on jo nyt tiedossa tapauksia, jotka kriteerien perusteella ovat törkeitä mutta jotka tuomittu tavallisina tekoina. Haen apurahaa, jotta voisin selvittää asiaa systemaattisesti.”

Teksti: Veikka Lahtinen, kuva Riku Tulisalmi

Väitöskirja:
Optimaalinen eläinsuojelu rikosprosessissa ja julkishallinnossa
Koskela, Tarja

Artikkeli on julkaistu Animalia-lehden numerossa 2/2017

Ole mukana tekemässä edistyksellistä eläinlakia

Vielä ehdimme vaikuttaa! Tarvitsemme jatkuvasti varoja kampanjointiin ja vaikuttamistyöhön, jonka tavoitteena on edistyksellinen laki eläimille. Vain yhdessä onnistumme.

Säännöllinen tuki on tehokas tapa auttaa pitkäjänteisessä työssä.
Liity kuukausitukijaksi: animalia.fi/kuukausilahjoitus

Lahjoita #LAINSUOJATON-kampanjakeräykseen

  • Tee tilisiirto: Animalia ry, FI24 1011 3000 260629, viite 401984.
  • Lahjoita 15 € helposti tekstiviestillä: Lähetä viesti ANIMALIA15 numeroon 16155.
  • Lahjoita verkossa: animalia.fi/lahjoita

Tuellasi teemme sinnikkäästi töitä eläinten puolesta ja vaikutamme määrätietoisesti poliittiseen päätöksen tekoon. Nostamme monin eri tavoin nykyisen lain epäkohtia keskusteluun, osallistumme virallisten työryhmien toimintaan ja annamme lausuntoja sekä tuotamme tutkittua tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi.

Kiitos, että olet mukana.