Tuottajajärjestö jakaa virhetietoa faktana

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila esitti Lännen median lehdissä (mm. Turun Sanomissa) julkaistuissa haastatteluissa harhaanjohtavia ja jopa täysin vääriä väittämiä suomalaisten eläinten hyvinvoinnista ja Suomen eläinsuojelulainsäädännöstä.

On hyvin huolestuttavaa, että MTK:n edustaja esittää tällaisia väittämiä ja että media toistaa väittämät sellaisenaan, faktoja tarkistamatta. Erityisen kyseenalaiseksi virheellisen tiedon levittämisessä tekee se, että eläinsuojelulakia ollaan juuri nyt uudistamassa ja sen pitäisi tapahtua faktoihin ja tutkittuun tietoon perustuen.

Purimme ja oikaisimme kaikki haastattelun virheelliset väittämät alle.

”[Eläinten hyvinvointi] on mitattu monilla eri mittareilla. Suomi ja Ruotsi kulkevat kärjessä.”

Väite on täysin väärä. Monet maat ovat Suomea edellä monessa keskeisessä eläinsuojeluasiassa. Esimerkkejä alla.

Parsinavetat

Suomen lypsylehmistä reilu puolet pidettiin parsinavetoissa vuonna 2013. Parsinavetassa eläviä nautoja saa pitää paikalleen kytkettynä jatkuvasti. Parressa pidettävät lypsylehmät on pääsääntöisesti päästettävä laitumelle 60 päiväksi vuodessa. Parsinavetat ovat muualla Euroopassa varsin harvinaisia. Esimerkiksi Norja ja Tanska ovat kieltäneet parsinavetat siirtymäajalla, Ruotsissa uusien parsinavetoiden rakennus on ollut kiellettyä vuodesta 2007, lisäksi maassa suunnitellaan parsinavetoista luopumista. Ruotsissa myös kaikkien nautojen, sonneja ja alle puolivuotiaita vasikoita lukuun ottamatta, on päästävä laitumelle 2–4 kuukaudeksi kesäisin navettatyypistä riippumatta. Kaikilla vasikoilla on myös ulkoiluvelvoite kesäisin. Suomessa pitää lopettaa investointitukien maksaminen parsinavetoille ja parsinavetat tulee kieltää siirtymäajalla.

Emakkohäkit

Suomessa sikaemakkoa saa lain mukaan pitää liikkumisen lähes täysin estävässä häkissä lähes puolet sen elämästä. Iso-Britannia, Norja, Ruotsi ja Tanska ovat kieltäneet tiineytyshäkkien käytön kokonaan. Hollannissa emakon sallittu pitoaika tiineytyshäkissä on vain neljä vuorokautta tiineytyksen jälkeen. Sveitsi on säätänyt tiineytettävien emakoiden häkissä pidon maksimiksi kymmenen vuorokautta. Emakon kiinnipitäminen porsimisen aikaan on sallittua enintään viikon ajan ja ainoastaan poikkeustapauksessa Sveitsissä, Ruotsissa ja Norjassa, muuten käytössä on vapaaporsitus. Emakkohäkit tulee kieltää myös Suomessa.

Porsaiden kastraatio

Suomessa saa lain mukaan kastroida alle 7 vuorokauden ikäisen porsaan ilman kivunlievitystä. Ruotsissa kirurgisen kastraation yhteydessä puudutus on ollut pakollinen vuodesta 2016 saakka. Norjassa kivunlievitys on ollut käytössä vuodesta 2002. Hollannissa on vuodesta 2009 saakka käytetty anestesiaa kastroinnin yhteydessä ja vuonna 2014 enää 35 % porsaista kastroitiin. Isossa-Britanniassa karjuporsaita ei kastroida lainkaan. Eurooppalainen liha-ala on sitoutunut siihen, että kirurgisesta kastraatiosta tulisi päästä eroon vuoteen 2018 mennessä. Suomen tulee tavoitella kirurgisesta kastraatiosta eroon pääsemistä ja uuteen eläinsuojelulakiin on kirjattava porsaille tehokas kivunhoito kirurgisen kastraation yhteyteen niin kauan kuin sitä vielä tehdään.

Vasikoiden nupoutus

Suomessa saa alle neljän viikon ikäiset vasikat nupouttaa ilman kipulääkitystä. Edelleen noin puolet Suomessa nupoutettavista maitotilojen vasikoista jää vaille tehokasta toimenpiteen aikaista kipulääkitystä. Nupoutuksen aikainen kivunlievitys on pakollista Hollannissa, Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Nupoutus tulisi Suomessa tulevaisuudessa tehdä vain rauhoituksessa ja toimenpiteen aikaisesta kivunpoistosta ja jälkikivun tehokkaasta ja riittävän pitkäkestoisesta hoidosta huolehtien.

Turkistarhaus

Suomessa saa tarhata turkiseläimiä, vaikka tarhaus on kielletty tai sitä on rajoitettu voimakkaasti monissa muissa maissa. Suomessa tarkastettiin vuonna 2016 otantaan perustuen 38 turkistilaa, joista peräti kahdella kolmesta (66 %) oli laiminlyöntejä.

Muista maista esimerkiksi Belgiassa turkistarhaus on kielletty Valloniassa ja Brysselissä. Bosnia-Hertsegovinassa turkistarhaus on kielletty ja päättyy vuonna 2018. Espanjassa minkki on vieraslaji, jonka kasvatus on kielletty. Hollannissa turkistarhaus on kielletty. Viimeisenä kiellettiin minkkien kasvatus, joka päättyy siirtymäajan jälkeen vuonna 2024. Isossa-Britanniassa turkistarhaus on ollut kiellettyä vuodesta 2003 lähtien. Myös Pohjois-Irlanti ja Skotlanti kielsivät tämän jälkeen tarhauksen. Itävalta on kieltänyt turkiseläinten kasvattamisen. Kroatiassa turkistarhaus kiellettiin vuonna 2006 kymmenen vuoden siirtymäajalla. Makedoniassa turkistarhaus kiellettiin vuonna 2014. Ruotsi muutti eläinsuojeluasetusta niin, että ketuilla tulee olla mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen, esimerkiksi kaivamiseen. Tämä johti kettutarhauksen loppumiseen. Saksan neljä osavaltiota: Hessen, Baijeri, Nordrhein-Westfalen ja Schleswig-Holstein on kieltänyt turkistarhauksen. Parhaillaan turkistarhauksen kieltoa valmistellaan koko maahan. Slovenia kielsi turkistarhauksen vuonna 2013. Sveitsissä turkiseläinten häkkikasvatusta ei ole lainkaan, sillä eläinsuojelulaki estää sen käytännössä. Tanskassa kiellettiin vuonna 2009 kettutarhaus 15 vuoden siirtymäajalla. Monissa maissa, kuten esimerkiksi Tšekissä ja Luxemburgissa, turkistarhauksen kielto on hallituksen käsittelyssä. Myös Suomessa turkistarhaus on kiellettävä.

”[Tiloista] 99 prosenttia on sellaisia, joihin uusi laki ei vaikuta mitenkään. Tuo yksi prosentti koostuu yhden käden sormilla laskettavista törkeistä rikkomuksista ja muutamasta kymmenestä laimeammasta rikkomuksesta vuosittain.”

Uutta lakia ei ole vielä tehty, joten ei voida vielä sanoa miten hyvin suomalaiset tilat täyttävät tulevan lain vaatimukset. Tiedetään kuitenkin, että nykyisen, jo vanhentuneen lain noudattamisessa on puutteita.

Tuotantoeläintiloille vuonna 2015 tehdyistä epäilyyn perustuvista 3 600 eläinsuojelutarkastuksesta 38 % oli aiheellisia. Vuonna 2016 epäilyyn perustuvia tarkastuksia tehtiin 6 368 kappaletta ja näistä 36 % johti viranomaistoimenpiteisiin. Vuonna 2015 tarkastettiin otantaan perustuen 411 tilaa, joista 23 % sai huomautuksen eläinsuojelulainsäädännön vastaisesta toiminnasta. Vuonna 2016 tarkastettiin otannalla saman verran tiloja kuin vuonna 2015, ja näistä tiloista 24 % sai huomautuksen eläinsuojelulain vastaisesta menettelystä. Näistä luvuista voi päätellä, että merkittävä osa tuotantoeläintiloista ei täytä edes nykyisen lain vaatimuksia.

”Parsinavettojen määrä vähenee nopeasti, koska niitä ei enää rakenneta. Niissä on hyviäkin puolia. Lehmät pääsevät laiduntamaan koko kesäksi.”

Parsinavetoita kyllä rakennetaan edelleen jonkun verran, ja Suomi myöntää niiden rakentamiseen jopa investointitukia.

Suomessa lain mukaan parsinavetoissa elävät lehmät saa pitää kiinni parressa 10 kuukautta vuodesta. Parressa ne eivät pysty juuri liikkumaan eivätkä toteuttamaan lajityypillistä käytöstään. Lisäksi parsinavetat voivat saada poikkeusluvan, jolloin lehmiä ei tarvitse kesälläkään päästää laitumelle. Kesäaikainen laiduntaminen edistää eläinten hyvinvointia, mutta parsiin kytkeminen aiheuttaa merkittävän hyvinvointiongelman naudoille.

”Eläinten hyvinvointi on menossa kovaa vauhtia parempaan suuntaan, oli uutta lakia tai ei.”

Tarvitsemme lakiin sellaiset minimivaatimukset, joilla voimme taata kaikille Suomen tuotantoeläimille olosuhteet, jossa ne voivat hyvin. Omavalvonta ei riitä. Nykyinen laki sallii kestämättömiä ratkaisuja. Näitä ovat muun muassa parsinavetat, emakkohäkit ja kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä. Eläinten hyvinvointia on pyrittävä parantamaan määrätietoisesti, eikä se tule tapahtumaan ilman riittävän kunnianhimoista lakia. Esimerkiksi sikojen olosuhteita juuri heikennettiin, kun aiemmin voimaantullutta asetusta lievennettiin ja siirtymäaikaa pidennettiin. Aina ei siis mennä eteenpäin, vaan otetaan jopa takapakkia.

”[MTK:n Juha Marttinen] ihmettelee julkisuudessa velloneita kommentteja, joissa epäillään, että MTK vastustaisi lain rukkaamista.”

Esimerkiksi MTK:n omassa tiedotteessa 9.3.2017 kirjoitetaan näin: ”MTK korostaa, että kansallisen lainsäädäntömme ei tule heikentää kotimaisten kotieläintuotteiden kilpailuasemaa muita EU-maita tiukemmilla eläintenpidon normeilla. — MTK ei kannata parsinavettojen ja emakkojen porsitushäkkien kieltoa lailla.”

Suomen nykyinen lainsäädäntö on monilta osin jäljessä EU:n suuria tuottajamaita. Lakia kiristämällä pääsemme vasta useiden muiden maiden tasolle, joten kyllä, MTK vastustaa merkittäviltä osin lain kiristämistä.

”Suomessa pitää olla maailman laadukkain ja edistyksellisin lainsäädäntö eläinsuojelussa. Se liittyy meidän ruokastrategiaamme, joka perustuu laatuun, eettisyyteen ja ekologisuuteen sisältäen eläinten hyvinvoinnin. Tästä emme tingi.”

Totta. Siksi lakiin pitää tehdä sellaisia muutoksia, että se on edistyksellinen eikä jo lähtökohtaisesti vanhentunut. Meidän pitää sisällyttää lakiin sellaisia käytäntöjä, joita muissa maissa jo on, muuten jäämme kehityksestä vielä enemmän jälkeen. Suomen tulisi pyrkiä kilpailemaan eettisyydellä ja puhtaudella, ei halpuudella ja bulkkituotannolla. Eläinten hyvinvoinnista ja lajityypillisistä tarpeista on saatu valtavat määrät uutta, tieteellistä tietoa viime vuosina. Tätä tietoa on hyödynnettävä uuden lain perustana.

”Kun puhumme laista ja eläinten hyvinvoinnista, niin emme puhu samasta asiasta lainkaan. Lailla määritellään minimitaso, eli se, mitä on rangaistavaa. Meillä eläinten hyvinvointi on kaukana lain määrittämästä tasosta ja näin sen pitää ollakin.”

Lain minimitason tuleekin olla sellainen, että se jo antaa eläimille hyvät elinolosuhteet ja mahdollistaa luontaiset käyttäytymistarpeet. Nyt se ei sitä tee. Nykyinen laki mahdollistaa eläinten pitämisen oloissa, jotka ovat täysin kestämättömiä.

Se, että jotkut tuottajat pitävät eläimiä lakia korkeammissa pito-olosuhteissa, ei merkitse, että kaikki tekisivät niin. Edistyksellinen laki tarvitaan, jotta jo lain minimitaso takaa eläimille hyvät elinolosuhteet.

”Sikojen saparon leikkaaminen on kielletty EU-direktiivillä. Vain Suomi ja Ruotsi noudattavat vaatimusta. Siat voivat hyvin, sillä ne eivät pure toistensa saparoita. Toisin on muualla. Monet maat eivät uskalla edes kokeilla käytäntöä.”

Kyllä, Suomi on edistyksellinen siinä, että meillä ei porsaiden saparoita katkaista. Silti meilläkin hännänpurentaa esiintyy huomattavasti: suomalaistutkimuksen mukaan 11 % lihasikojen hännistä on jonkin asteisesti vaurioituneita. Ei siis voi mitenkään väittää, että hännänpurenta ei olisi meillä ongelma.

Hännänpurenta on vakava ongelma, jonka voi aiheuttaa ympäristöön tai hoitoon liittyvät stressitekijät. Purtu häntä voi tulehtua ja olla sialle hyvin kivulias.

”Suomessa antibiootteja käytetään erittäin vähän. Se kertoo, että hyvinvointi on kohdallaan. Muualla on yleisesti tapana sekoittaa rutiininomaisesti juomaveteen ja rehuun antibiootteja. Antibioottien käyttö rehussa on eläindopingia. Sen pitäisi olla kiellettyä. Näköjään emme ole eläinsuojelussa vielä niin pitkällä kuin urheilussa.”

Kyllä, Suomi on EU:n edistyksellisimpiä maita vähäisen antibioottien käytön suhteen. Eläinten terveys kertoo kuitenkin vain osittain eläinten hyvinvoinnin tasosta, sillä hyvinvointiin vaikuttaa moni muukin sellainen seikka, joilla ei ole juurikaan tekemistä sairauksien kanssa.

”Eläinten hyvinvointi on tänä päivänä entistä tärkeämpää, sillä kansainvälisillä markkinoilla ostajat osaavat vaatia paljon.”

Totta. Kuluttajat vaativat eläimille parempaa kohtelua. Suomen on kuunneltava tätä vaatimusta ja vastattava siihen. Voimme kilpailla eläinten hyvinvoinnilla sitten, kun meillä on edistyksellinen eläinsuojelulaki, joka mahdollistaa tämän.

”Ala on jo aikoja sitten määritellyt itse minimit eläimen vapauksille. Eläimellä pitää olla vapauksia nälästä, kivusta, pelosta ja janosta.”

Tässä viitataan ilmeisesti niin sanottuihin ”viiteen vapauteen”, joihin keskeisesti kuuluu kuitenkin myös vapaus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Pelkkä minimien määrittely ei takaa eläinten hyvinvointia. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on määritellyt tuotantoeläinten olennaiset käyttäytymistarpeet, joita jokaisen tuotantoeläimen tulisi pystyä toteuttamaan. Nykytilanteessa eläimet eivät voi toteuttaa näitä tarpeita.

”Totta kai eläimellä sellainen [itseisarvo] on, sen allekirjoittavat kaikki karjankasvattajat. – [Marttila] toivoo, että laista tulee selkeä ja täsmällinen, jos itseisarvon käsite halutaan kirjata lakiin.”

Lakiuudistuksen yksi tavoite on nimenomaan ”selkeyttää eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä”. Itseisarvon sisällyttämisellä lakiin ei maa- ja metsätalousministeriön mukaan olisi suoria oikeusvaikutuksia. Näin ollen eläimen itseisarvon tunnustaminen olisi ennen kaikkea eettinen kannanotto. Sen kirjaaminen antaisi eläinsuojelulainsäädännölle sille kuuluvaa painoarvoa. Sen myötä laki myös päivittyisi vastaamaan eurooppalaista lainsäädännöllistä viitekehystä ja yleiseurooppalaista tendenssiä sisällyttää itseisarvo kansallisiin eläinsuojelulainsäädäntöihin.

Eläinten kunnioittaminen tai eläinten itseisarvo on lisätty uusimpiin eurooppalaisiin eläinsuojelulakeihin. Norjassa eläimillä on luontainen itseisarvo (egenverdi), joka on riippumaton niiden hyötyarvosta ihmisille. Tällä ei ole ollut juridisia vaikutuksia, mutta se on ollut moraalinen ja eettinen parannus. Sveitsissä on kirjaus, jonka mukaan eläin ei ole esine. Myös Hollannissa eläinten itseisarvo tunnustetaan. Itävallan, Espanjan ja Saksan lainsäädännössä todetaan, ettei eläin ole esine.

Lähteet

Kivelä, Mai & Lahtinen, Veikka & Uotila Laura (toim.) (2017) Uusi eläinlaki. Helsinki: Into Kustannus.

Aarbacke Viljami (2012) Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Alankomaiden eläinsuojelulainsäädännöstä. Viitattu 2.6.2017

Backus, G, Støier, S, Courat, M., Bonneau, M., Higueira, M. (2014) Report from the Expert Group on ending the surgical castration of pigs (2012-2014). Viitattu 30.5.2017.

Eläinpolitiikka.fi. Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Viitattu 2.6.2017.

Eläintieto.fi. Tutkimismateriaali tyydyttää sian luontaisen tonkimisen tarpeen. Viitattu 2.6.2017

Evira (2016) Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2015. Viitattu 2.6.2017.

Evira (2017) Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2016. Viitattu 2.6.2017.

Eläinten hyvinvointikeskus (2014) Selvitys nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutuksista. Viitattu 2.6.2017.

Finlex (2010) Valtionneuvoston asetus nautojen suojelemisesta. Viitattu 2.6.2017.

Maa- ja metsätalousministeriö (2017) Muutoksia lihasikojen ja vieroitettujen porsaiden tilavaatimuksiin. Viitattu 2.6.2017.

MTK (2017) MTK haluaa Suomeen maailman parhaan ja toimivimman eläinsuojelulain. Viitattu 2.6.2017

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta (2014) Tuotantoeläinten olennaiset käyttäytymistarpeet. Viitattu 30.5.2017

Lisätietoa saa Uusi eläinlaki -kirjan lähdeluettelossa luetelluista teoksista ja artikkeleista.