Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen pitkä historia

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen pitkä historia

Eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu vuosia ja lykätty useasti. Nyt voimassa oleva laki on yli 20 vuotta vanha ja kaipaa kipeästi päivittämistä. Se, mitä tiedämme eläinten kyvyistä ja tarpeista nyt, poikkeaa oleellisesti siitä, mitä tiesimme 1990-luvulla. Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista on nyt lausunnoilla.

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi joulun 2017 alla esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista. Kesäkuussa ministeriö piti tiedotustilaisuuden, jossa se linjasi näkemyksiään uuteen eläinsuojelulakiin. Tuolloin esitetyt linjaukset jäivät nyt julkaistuun lakiesitykseen. Suurin osa eläinjärjestöjen ja lain ohjausryhmän esittämistä parannuksista ei ole mukana lakiesityksessä.

Lain valmistelua on viivytetty ja siirretty hallitukselta toiselle. Nyt olemme tilanteessa, jossa nykyinen hallitus ei halua tehdä sellaisia päätöksiä, joista koituu kustannuksia tuottajille. Ihmisten asenteet ovat myös muuttuneet. Uusimman asiaa selvittäneen eurobarometrin mukaan jopa 94 prosenttia EU-kansalaisista on sitä mieltä, että tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää. Merkittävää on, että Suomessa luku on jopa 99 %. Suomalaisista 90 % on sitä mieltä, että tuotantoeläimiä pitäisi suojella paremmin. Vastaava luku oli 10 vuotta sitten 67 %.

Ihmisten huolta tuotantoeläinten hyvinvoinnista pitää kuunnella. Eläinten kyvyt ja olennaiset käyttäytymistarpeet tulee ottaa huomioon. Hallituksen esitys laiksi esittää eläinten oloihin joitain pieniä muutoksia, mutta suurimmat parannukset, kuten parsinavetta- ja porsitushäkkikielto, jäisivät toteutumatta. Lakiesityksessä puhutaan eläinten luontaisista käyttäytymistarpeista ja niiden tyydyttämisen tärkeydestä, mutta samalla ne kielletään tietyiltä eläimiltä, poikkeuksilta. Lakiteksti ja sen perusteet ovat ristiriitaiset, eikä sitä tule missään tapauksessa hyväksyä tällaisenaan. Animalia vaatiikin lain palauttamista valmisteluun.

Uusi eläinsuojelulaki jäämässä tyngäksi – mitä tehdä?

Voimme vielä vaikuttaa lain sisältöön. Kokosimme listan vaikuttamisen tavoista ja paikoista, joissa sinä voit auttaa. Tehdään yhdessä töitä sen eteen, että eläimet saavat sellaisen lain, jonka ne ansaitsevat.

Mitä voit tehdä juuri nyt:

  1. Lausuntoja voivat antaa sidosryhmien lisäksi kaikki halukkaat. Anna siis palautetta esityksestä ministeriölle Lausuntopalvelussa ja pyydä muitakin tekemään niin.
  2. Voit edelleen jakaa eläinlaki-vetoomusta osoitteessa elainlaki.fi, kirjoittaa suoraan kansanedustajille ja toivoa edistyksellistä eläinsuojelulakia.
  3. Jaamme jatkuvasti tietoa lakiuudistuksen etenemisestä verkossa ja sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. Voit auttaa jakamalla tätä tietoa myös muille.
  4. Tule mukaan tapahtumiin ja tempauksiin uuden eläinsuojelulain puolesta. Helmikuussa 2018 järjestetään mielenosoitus maailman parhaan eläinlain puolesta, seuraa tiedotustamme ja tule mukaan!
  5. Kaikki apu on tervetullutta. Tue Animalian toimintaa tulemalla vapaaehtoiseksi, liittymällä tukijaksi tai tekemällä kertalahjoitus.
Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen kimurantit käänteet. Katso tarkemmat selitykset aikajanasta alta. Kuva: Helka Saariniemi.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen aikajana

1996 Nykyinen eläinsuojelulaki astuu voimaan.

2010 Eläinsuojelulain kokonaisuudistus käynnistetään maa- ja metsätalousministeriön valmisteluryhmässä.

2011 Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee ensimmäiset taustaselvitykset eläinsuojelulain uudistuksen aihepiireistä.

2012 Eläinsuojelulain kokonaisuudistus alkaa sekä lain ohjausryhmä ja työryhmä aloittavat työnsä. Animalia on mukana lain ohjausryhmässä. Lakiesityksen on määrä valmistua vuonna 2014 ja mennä eduskunnan käsittelyyn vuonna 2015.

2012 Eläinjärjestöt luovuttavat ministeri Jari Koskiselle eläinsuojelulakiadressin, jonka on allekirjoittanut yli 25 000 ihmistä.

2012 Eläinten hyvinvointikeskuksen Eläinten hyvinvointi Suomessa – kansallinen eläinten hyvinvointiraportti julkaistaan.

2013 Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä perustetaan.

2013 Maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen kertoo lain työryhmän esittävän todennäköisesti parsinavetoiden kieltoa.

2014 Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa eläimen itseisarvon sisällyttämisestä eläinsuojelulakiin.

2014 Lain työryhmän työ päättyy.

2014 Lain uudistus lykkääntyy eduskuntavaalien takia.

2014 Maa- ja metsätalousministeriön Verso-blogissa kirjoitetaan, että eläimen itseisarvo ja luontaiset käyttäytymistarpeet ovat tulossa eläinsuojelulakiesityksen kärkeen. Työryhmän ehdotusluonnokseen on kirjattu periaate eläimen itseisarvosta, joka on riippumaton eläimen arvosta ihmiselle.

2014 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta julkaisee Tuotantoeläinten olennaiset hyvinvointitarpeet -raportin.

2015 Ohjausryhmän työ päättyy.

2015 Uusi hallitus linjaa, ettei maataloudelle säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Eläimiä ei mainita hallitusohjelmassa lainkaan.

2015 Eläinsuojeluasiamiehen virka lopetetaan.

2015 Turkiseläinten suojelua koskeva asetusuudistus hyllytetään. Syyksi kerrotaan eläinsuojelulain uudistus, jonka jälkeen uudistetaan eläinlajikohtaiset asetukset.

2015 Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto aloittavat Eläinlaki-kampanjan, julkistavat tavoitteensa lakiin sekä Eläinlaki-vetoomuksen. Eläinjärjestöjen edustajat tapaavat kansanedustajia.

2016 Maa- ja metsätalousministeriön katsaus lakivalmistelun tilanteeseen. Tilaisuudessa kerrotaan mm. että lain tarkoituksena on lisätä eläimen itseisarvoon perustuvaa kunnioitusta. Kerrotaan, että jatkuva juomaveden saanti, nautojen kytkettynä pitäminen ja emakoiden pito häkissä ovat herättäneet paljon keskustelua.

2016 Eläinjärjestöjen Eläinlaki-kampanjan puoluekysely. Viisi seitsemästä puolueesta kannattaa liikkumista estävien rakenteiden, kuten emakkohäkkien ja parsinavetoiden kieltoa. Puolueet tukevat myös tuotantoeläinten kivunlievitystä ja juomaveden saantia. Moni muu asia, esimerkiksi eläinsuojelun valvonnan tehostaminen, ei kuitenkaan saa puolueiden tukea.

2016 Animalia avaa Lainsuojaton-kampanjan, jolla tuodaan esiin Animalian vaatimuksia uuteen eläinsuojelulakiin entistä visuaalisemmalla ja vaativammalla linjalla.

2017 Maa- ja metsätalousministeriö lykkää lain voimaantuloa maakuntauudistuksen takia vuoteen 2019.

2017 Animalia ja Into Kustannus julkaisevat useiden asiantuntijoiden kirjoittaman Uusi eläinlaki -kirjan, joka jaetaan kaikille 200 kansanedustajalle.

2017 Animalia julkaisee Pako eläintilalta -pakohuonepelin osana Animalian kesäkiertuetta ja Lainsuojaton-kampanjaa.

2017 Animalian järjestämä tilaisuus uudesta eläinlaista eduskunnan Pikkuparlamentissa. Kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat pitävät puheenvuoron, ja kaikki puolueet suhtautuvat eläinten hyvinvointiparannuksiin pääosin positiivisesti.

2017 Maa- ja metsätalousministeriö pitää tiedotustilaisuuden linjauksista lakiluonnokseen. Linjauksista puuttuu suurin osa merkittävimmistä parannusehdotuksista, vaikka lain ohjausryhmä seisoi useiden vaatimusten takana. Lain nimeksi on tulossa laki eläinten hyvinvoinnista.

2017 Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista julkaistiin ja lähti lausunnoille joulun alla 21.12.2017. Lausuntoaikaa on 28.2.2018 saakka. Animalia vaatii lain palauttamista valmisteluun.

 

Mitä seuraavaksi? 

Helmikuu 2018 Järjestöjen yhteinen mielenosoitus paremman eläinlain puolesta. Tiedotamme tapahtumasta pian, tule mukaan!

Kevät 2018 Hallituksen esitys tulee eduskunnan käsittelyyn. Eläinjärjestöt luovuttavat Eläinlaki-vetoomuksen eduskunnalle.

2020 Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti maakuntauudistuksen kanssa vuoden 2020 alusta.

 

Teksti
Taija Rinne
viestintäpäällikkö, Animalia

Päivitys 4.1.2018: Tekstiä päivitetty. Lain voimaantulovuosi muutettu vuodesta 2019 vuoteen 2020. Kesällä 2017 ministeriö kertoi lain tulevan voimaan jo vuonna 2019, mutta syksyllä arvioitua voimaantuloaikaa siirrettiin.
Lisättiin tietoa lakivalmistelun etenemisestä ja linkit esitykseen ja siitä kertoviin sivuihin.