Kaikki puolueet suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti eläinten hyvinvoinnin parannusvaatimuksiin

Kaikki puolueet suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti eläinten hyvinvoinnin parannusvaatimuksiin

Kaikki puolueet suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti eläinten hyvinvoinnin parannusvaatimuksiin
Muun muassa Pia Viitanen, Emma Kari, Silvia Modig, Ritva Elomaa ja Antero Laukkanen olivat puhumassa seminaarissa.

Animalia järjesti eduskunnan Pikkuparlamentissa 23. toukokuuta seminaarin eläinsuojelulain uudistuksesta. Samalla jaettiin kaikille kansanedustajille Uusi eläinlaki -kirjat, jotka kansalaiset olivat hankkineet edustajille Animalian joukkorahoituskampanjan avulla. Seminaarissa otettiin esiin kirjassakin esitellyt tärkeimmät tavoitteet, joita Animalia ajaa eläinsuojelulakiin.

”Olemme saaneet 20 vuodessa paljon tietoa eläinten hyvinvoinnista ja lajityypillisistä tarpeista. Samaan aikaan Suomessa on koettu merkittävä asennemuutos. Nyt laki pitäisi saada vastaamaan yleistä mielipidettä ja uusinta tutkimustietoa, ja sen lähtökohtana tulisi olla eläimen itseisarvo”, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Animalian tavoitteissa ja myös Uusi eläinlaki -kirjassa korostetaan sitä, ettei Suomi voi kilpailla massatuotannolla. Sen sijaan meidän pitää kilpailla eettisyydellä.

”Lain pitää pohjautua siihen, että eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet huomioidaan mahdollisimman hyvin. Eläinten kesyyntyminen ja jalostaminen on vaikuttanut varsin vähän niiden käytökseen. Esimerkiksi sika pyrkii rakentamaan pesän, vaikka se eläisi pienessä metallihäkissä vailla pesäntekomateriaalia”, kertoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.

Puolueiden kannat uudistuksiin pääosin positiivisia

Seminaarissa kuultiin myös kaikkien eduskuntaryhmien edustajia. Kaikki edustajat suhtautuivat pääosin positiivisesti eläinten hyvinvointiparannuksiin ja kokivat, että eläinsuojelulaki kaipaa päivitystä.

Pertti Hakasen (Kesk.) mukaan keskusta tunnustaa, että eläinsuojelulainsäädäntöä pitää uudistaa, mutta on myös sitä mieltä, että Suomessa tuotantoeläimiä kasvatetaan ja hoidetaan nykyistä lainsäädäntöä tiukemmalla ohjeistuksella. Hakanen kertoi, että keskusta on tämä mielessä pitäen valmis muuttamaan eläinsuojelulainsäädäntöä. Hakanen oli myös huolissaan eläinten itseisarvon virhetulkinnoista.

Ritva Elomaa (PS) kertoi perussuomalaisten olevan tarkkoja siitä, että omavaraisuus ja tuotanto säilyy Suomessa. Puolueen mielestä esimerkiksi puhtaan veden saanti ja kivunlievitys olisi ehdottomasti taattava. Parsinavetoista voisi siirtyä perussuomalaisten mielestä viiveellä pois. Turkistarhauksesta ryhmässä ollaan kahta mieltä.

Pia Viitanen (SDP) korosti, että lakia pitää tehdä itseisarvon näkökulmasta. Hänen mukaansa Suomen valtti on eettinen ruoka, jota tuotetaan eläinten hyvinvointi huomioiden. Animalian esittelemät tavoitteet ovat Viitasen mukaan kaikki kannatettavia, mutta turkistarhaus on aihe, jossa mielipiteet SDP:n sisällä eroavat. Virallisesti puolue kannattaa tiukennuksia turkiseläinten hyvinvointivaatimuksiin, ei tarhauksen kieltoa.

emma-kirje-2
Emma Kari (vihr.) vastaanottamassa kirjaa ja hänelle osoitettuja terveisiä.

Emma Kari (Vihr.) kertoi eläinsuojelutyön olleen viimeisen kahden vuoden ajan eduskunnassa yksinäistä hommaa. Hän muistutti, että vain 31 eduskuntaan tälle kaudelle valittua edustajaa oli sitoutunut eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Kari oli myös sitä mieltä, että kotimainen tuotanto pitää turvata, mutta vain niin, että eettisyys ja kestävyys ovat avainasemassa. Vihreät kannattaa kaikkia Animalian parannusehdotuksia lakiin.

Silvia Modigin (Vas.) mukaan meillä on paljon enemmän tietoa nyt kuin ennen ja sitä tulee käyttää lainsäädännön pohjana. Tähän tietoon perustuu myös se, että kansalaisten mielipide on muuttunut, ja siksi sen pitäisi heijastua myös lainsäädäntöön. Modig kertoi, että vasemmisto kannattaa kaikkia Animalian esiin tuomia parannusehdotuksia.

silvia-kirje
Silvia Modig (Vas.) hakemassa kirjaa ja tervehdyksiä.

Anders Adlercreutz (RKP) kertoi, että RKP:n mielestä eläinsuojelulain edistäminen on tärkeä asia. Hänen mukaansa laki on kilpailukykykysymys, joka ei ole Suomelle rasite vaan auttaa Suomea erottumaan. Tavoitteista RKP kannattaa kivunlievitystä ja hyviä elinolosuhteita eläimille. Lisäksi eläinten jalostus pitäisi tehdä eläinten hyvinvointi mielessä. Turkistarhaus on Suomessa RKP:n mielestä globaalisti katsottuna hyvällä tasolla.

Antero Laukkanen (KD) puhui seminaarissa vain omasta puolestaan, mutta kertoi mutta vievänsä tilaisuuden näkemykset ryhmälleen. Laukkanen kertoi puolueen palaavan Animalian ehdotuksiin myöhemmin.

pia-viitanen-krista-mikkonen-kirja-2
Pia Viitanen (SDP) ja Krista Mikkonen (Vihr.) saivat omat kappaleensa Uusi eläinlaki -kirjasta.

Saara-Sofia Sirénin (Kok.) mukaan maailma on muuttunut, eikä laki ole pysynyt perässä. Sirén on varma, että olemme menossa eettisempään suuntaan. Kokoomukselle on tärkeää, että kieltämisen ja pakon rinnalla mietitään, minkälaisia kannustinjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteista kokoomus on pääsääntöisesti samoilla linjoilla. Merkittävät erot löytyvät turkistarhaukseen liittyvissä asioissa.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää 7. kesäkuuta eläinsuojelulain uudistuksesta tiedotustilaisuuden, jossa esitellään uuden lain pääkohtia. Laki tulee lausunnoille todennäköisesti syksyllä 2017 ja voimaan vuoden 2019 alusta. Nykyinen laki on vuodelta 1996.

Animalia lähetti seminaarin suorana Facebookissa. Tallenne on katsottavissa Animalian Facebook-sivulla.

Lisätiedot:

Heidi Kivekäs
vs. toiminnanjohtaja
puh. 050 384 5072
heidi.kivekas(at)animalia.fi

Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija
puh. 050 543 9601
laura.uotila(at)animalia.fi