Koe-eläimiä käytetään entistä enemmän

Koe-eläimiä käytetään entistä enemmänTänään 24. huhtikuuta vietetään kansainvälistä koe-eläinten päivää. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä uusimpien lukujen valossa hyvältä, sillä eläinkoemäärät ovat kasvussa lähes koko Euroopassa. Isossa-Britanniassa eläinkokeiden määrä on kasvanut jopa 90 prosenttia kolmessa vuodessa, toisaalta Ranskassa koe-eläimiä käytetään 20 prosenttia vähemmän kuin aiemmin. Suomessa luvut ovat kasvussa.

Eläinten käyttö koe-eläiminä on lisääntynyt vuodesta 2011, jolloin edellinen kattava eurooppalainen koonti on tehty. Altexin julkaiseman raportin luvut ovat vuodelta 2014. Euroopan unionin alueella tehtiin vuonna 2014 vähintään 12,8 miljoonaa eläinkoetta, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Uusista luvuista puuttuvat Ruotsin ja Portugalin tilastot, jotka todennäköisesti kasvattavat luvun 13,1 miljoonaan, jolloin kasvua olisi 14 prosenttia.

Kasvua voi selittää hieman se, että vuonna 2011 EU-maat ilmoittivat käytettyjen koe-eläinyksilöiden määrän, kun vuodesta 2014 alkaen on velvoitettu raportoimaan tehdyt eläinkokeet. Silti raportissa todetaan, etteivät eläinten määrät lopulta poikkea juurikaan tehtyjen kokeiden määrästä, sillä useimmiten eläin lopetetaan pian ensimmäisen toimenpiteen jälkeen.

Koe-eläimiä käytetään eniten Isossa-Britanniassa. Briteissä tehtiin vuonna 2014 vajaa 4 miljoonaa eläinkoetta, kun vuonna 2011 koe-eläimiä ilmoitettiin käytetyn noin 2 miljoonaa. Kasvua on noin 90 prosenttia. Saksassa tehdään toiseksi eniten eläinkokeita, 2,8 miljoonaa (+35 %) ja kolmanneksi eniten Ranskassa, jossa tehtiin 1,8 miljoonaa koetta (-20 %).

Niissä maissa, joissa tehtiin alle miljoona eläinkoetta mutta enemmän kuin 100 000, Tanskassa, Tsekissä, Espanjassa, Unkarissa, Irlannissa ja Puolassa tehtyjen kokeiden määrä väheni. Sen sijaan Suomessa, Itävallassa ja Hollannissa kokeiden määrät kasvoivat. Suomessa tehtiin vuonna 2014 noin 145 500 eläinkoetta, kun vuonna 2011 eläimiä käytettiin kokeisiin noin 135 000 yksilöä. Kasvua Suomessa on 7 prosenttia.

Kokeiden vakavuus

Euroopan unionin jäsenmaiden tulee raportoida myös se, kuinka vakavaa kärsimystä tehty koe eläimelle aiheuttaa. Kategoriat ovat ”ei toipumista” (koe tehdään anestesiassa, josta eläintä ei herätetä), lievä, kohtalainen ja vakava. Viisi jäsenmaata ei ilmoittanut tehtyjen kokeiden vakavuusluokitusta. Ilmoitettujen kokeiden vakavuus vaihteli laajasti. Suurin osa maista ilmoitti vakavien kokeiden määrän olevan alle 10 prosenttia. Toisaalta Itävalta, Belgia, Bulgaria ja Irlanti raportoivat kärsimystä aiheuttaneita kokeita olleen runsaasti, Irlannissa jopa 40 prosenttia kokeista oli ilmoituksen mukaan aiheuttanut eläimille vakavaa kärsimystä.

Suomessa vakavaa kärsimystä aiheuttaneita kokeita oli vajaa 5 prosenttia kaikista kokeista. Kohtalaista kärsimystä aiheutui noin 30 prosentissa kokeista, lievää noin 60 prosentissa. Ei toipumista -luokkaan kuuluvia kokeita oli vajaa 4 prosenttia.

Euroopan unionissa tehtyjen eläinkokeiden määrä eläinlajeittain

  • Hiiret 8,2 miljoonaa
  • Kalat 1,8 miljoonaa
  • Rotat 1,4 miljoonaa
  • Marsut 155 502
  • Hamsterit 21 580
  • Muut jyrsijät 54 207
  • Kanit 318 259
  • Kissat 3 851
  • Koirat 22 967
  • Hevoseläimet 11 250
  • Siat 72 749
  • Vuohet 2 655
  • Lampaat 60 209
  • Nautaeläimet 34 256
  • Linnut 599 185
  • Matelijat 3 336
  • Sammakkoeläimet 59 814
  • Pääjalkaiset 4 879
  • Kädelliset 8 898

Kädellisistä 7 693 oli makakeja. Vuoteen 2011 verrattuna niin sanottujen vanhan maailman apinoiden käyttö kasvoi 49 prosenttia ja uuden maailman apinoiden 8 prosenttia. Paviaaneja käytettiin Ranskassa 149 kokeessa, Espanjassa 32 kokeessa ja Saksassa 2 kokeessa. Kymmenen EU-maata ilmoitti käyttäneensä kädellisiä eläinkokeissa. Näissä kaikissa Ranskaa lukuunottamatta kädellisten käyttö kasvoi vuodesta 2011.

Kädellisiä koe-eläiminä käyttäneistä 10 maasta vain kuusi kertoi eläinten tarkan alkuperän. Saksa, Belgia, Tsekki ja Puola eivät antaneet aluperästä mitään dataa.

Suomessa eniten perustutkimusta

Suomessa tehdyistä eläinkokeista yli 70 prosenttia on perustutkimusta. Biologinen perustutkimus ei anna suoria vastauksia esimerkiksi lääketieteellisiin kysymyksiin, vaan se on tiedon lisäämistä biologisista prosesseista. Geenimuuntelun yleistyminen on kasvattanut biologisen perustutkimuksen alla tehtävää tutkimusta. Suomessa eläinkokeita tekevät lähinnä yliopistot, muut tutkimuslaitokset sekä lääkeyritykset. Suurin osa eläinkoeluvista myönnetään yliopistoille.

Suomessa käytettiin vuonna 2014 eniten hiiriä (60 988), kaloja (52 975) ja rottia (17 655), mutta myös esimerkiksi lampaita (1 379), sikoja (431), nautoja (309), kaneja (177), marsuja (33) ja hevoseläimiä (26). Kissojen (452) ja koirien (4 248) kohdalla kokeen vakavuusluokitus oli lievä. Vakavaa kärsimystä aiheutettiin Suomessa eniten hiirille (5 199) ja rotille (1 960), mutta myös kaneille (10) ja sioille (2). Kohtalaista kärsimystä aiheutettiin eniten kaloille (23 296), hiirille (15 245), rotille (4 608) ja lisäksi muun muassa naudoille (133), kaneille (121), sioille (66), lampaille (28). Kaikki tilastot ovat lueattavissa Lääninhallituksen sivulla.

Animalia tekee töitä koe-eläinten puolesta

Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma.

Animalia vaikuttaa siihen, että eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien käyttö lisääntyy koko ajan. Kampanjoimme ja vaikutamme poliitikkoihin niin Suomessa kuin EU:ssa ja ylläpidämme eläinkokeettoman kosmetiikan Humane Cosmetic -standardia Suomessa. Tälle eläinkokeettoman kosmetiikan listalle pääsevät yritykset, joiden tuotteiden tai niiden ainesosien valmistuksessa ei ole käytetty eläinkokeita. Yritykset sitoutuvat ulkopuolisen tahon tekemään säännölliseen valvontaan eläinkokeettomuuden varmistamiseksi.

Eläinkokeetonta tutkimusta voidaan tehdä esimerkiksi kudosviljelmillä, tietokonemallien avulla sekä tekemällä tutkimusta vapaaehtoisilla ihmisillä. Suomessa vaihtoehtoisia menetelmiä kehittää Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM.

Auta koe-eläimiä

Valitse vain eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja kodinpuhdistusaineita.

Kudosluovutuskortin allekirjoittamalla voit ilmaista tahtosi kudosten hyödyntämiseen tutkimuksessa niin leikkausten kuin kuolemankin jälkeen. Kudosluovutuskortin voi tilata veloituksetta Juliana von Wendtin säätiöstä.

Lähteet ja lisätietoa:

Suomen koe-eläinten käyttötilasto vuonna 2014
EU statistics on animal experiments for 2014
Koe-eläin.fi
Eläinkokeettoman kosmetiikan lista

Teksti: Taija Rinne