Kansalaiset ovat huolissaan riittämättömästä eläinsuojeluvalvonnasta

lehmät_laitumella-logoKuntien eläinsuojeluvalvonnan resurssit ovat auttamattomasti liian pienet, sanovat SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia. Virka-aikojen ulkopuolella voi olla vaikea saada apua akuuteissa eläinsuojelutapauksissa, eivätkä resurssit riitä kaikkien tarvittavien eläinsuojelutarkastusten tekemiseen.

Valvontaeläinlääkäri on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa tuotanto- sekä seura- ja harrastuseläinten oloja ja hyvinvointia. Valvontaeläinlääkärit muun muassa tekevät eläinsuojelutarkastuksia eläinten pitopaikkoihin.

– Valvontaeläinlääkärit työskentelevät vain virka-aikana, jolloin akuutit eläinsuojelutapaukset voivat jäädä esimerkiksi poliisin harteille. Poliisin asiantuntemus eläinsuojeluasioissa kuitenkin vaihtelee, eivätkä poliisin toimintaedellytykset eläinten hyvinvoinnin arvioimisessa ole aina parhaat mahdolliset, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

– Eläinten ympärivuorokautisen hyvinvoinnin turvaamiseksi tulee huolehtia siitä, että kunnissa on valvontaeläinlääkärin virkojen lisäksi päivystävien eläinsuojelupäätöksiä tekevien eläinlääkäreiden virkoja, sanoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.

Joka viides toivoo lisää eläinsuojeluvalvontaa

Eläinsuojelulakia uudistettaessa maa- ja metsätalousministeriö toteutti laajan kyselyn, jossa selvitettiin eri sidosryhmien näkemyksiä eläinsuojelun uudistustarpeista. Kansalaisille suunnatussa kyselyssä kävi ilmi, että eläinsuojeluvalvonnan riittävyys on yksi kansalaisten suurimmista huolenaiheista eläinsuojelussa. Noin viidesosa kyselyyn vastaajista toivoi valvonnan lisäämistä sekä valvojien koulutukseen panostamista.

Lemmikkien pitopaikkoihin tehdyistä eläinsuojelutarkastuksista joka neljäs johti toimenpiteisiin vuonna 2015.

– Käytännössä ilmoitukset lemmikkieläinten laiminlyönneistä tulevat yleensä yksityishenkilöiltä, sillä lemmikkieläimet ovat vain epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten kohteena. Eläinsuojeluviranomaisten halukkuus ja resurssit puuttua lemmikkieläinten hyvinvoinnin laiminlyönteihin vaihtelevat kuitenkin suuresti alueittain. Viranomaisille on turvattava riittävät resurssit puuttua myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin laiminlyönteihin, sanoo Pulli.

Epäilyyn perustuvista tuotantoeläinten pitopaikkoihin tehdyistä tarkastuksista yli kolmannes johti toimenpiteisiin.
– On eläinten hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää, että valvontaeläinlääkäreiden määrää koko maassa lisätään, jotta kaikki tarvittavat eläinsuojelutarkastukset saadaan toteutettua, sanoo Uotila.

SEYn ja Animalian vaalikoneella voi löytää oman kuntansa eläinystävälliset kuntavaaliehdokkaat.

Lisätiedot:

Valvontaeläinlääkärit ovat kuntien palkkalistoilla, mutta valtio korvaa kunnille eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömät kustannukset.

SEYn ja Animalian kuntavaalitavoitteet taustatietoineen.

1. Julkisten ruokapalveluiden ateriatarjonta on muutettava nykyistä kasvispainotteisemmaksi ja eläinkunnan tuotteiden osuutta vähennettävä, esimerkiksi kasvisruokapäiviä käyttöön ottamalla.
2. Jokaisella kunnalla tulee olla nimetty päivystävä valvontaeläinlääkäri.
3. Eläinsuojeluvalvonnan resursseja kunnissa on lisättävä niin, että kaikki sääntömääräiset eläinsuojelutarkastukset saadaan toteutettua.
4. Kuntien tulee ottaa vastuulleen irrallaan tavattujen seura- ja harrastuseläinten kiinniotto ja kuljetus sekä näistä koituvat kustannukset. Lisäksi löytöeläinten hoidon laatua tulee parantaa.
5. Kaikkien kuntien tulee nimetä taho, johon hoitoa tarvitsevat luonnonvaraiset eläimet voi kuljettaa sekä vastata kuljetuksesta ja hoidosta koituvista kustannuksista.
6. Kuntiin tulee perustaa eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin.

Haastattelut:
Kati Pulli
toiminnanjohtaja
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
puh. 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi

Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija
Animalia
puh. 050 543 9601
laura.uotila@animalia.fi