Sikoja koskevaa lainsäädäntöä uusitaan – talouden annetaan jyrätä sikojen hyvinvoinnin parannukset

talouden annetaan jyrätä sikojen hyvinvoinnin parannuksetMaa- ja metsätalousministeriö ehdottaa sika-asetuksen lieventämistä. Se haluaa pienentää jo aiemmin sovittuja sikojen tilavaatimuksia osittain sekä pidentää tilavaatimuksia koskevaa siirtymäaikaa.

Maa- ja metsätalousministeriössä on viime kesästä saakka valmisteltu muutosta niin sanottuun sika-asetukseen. Nyt voimassa oleva asetus uusittiin viimeksi vuonna 2012 vastaamaan uuden EU-direktiivin vaatimuksia. Uudistusta edelsi vuosikymmenen vaihteessa käyty vilkas julkinen keskustelu sikojen hyvinvoinnista, sillä kansalaisten tietoon oli jo useana vuonna tuotu muun muassa sikatiloilla salaa kuvattua materiaalia, jossa eläinten pidossa oli vakavia laiminlyöntejä. Sikojen hyvinvointia piti tuolloin lainsäädännöllä merkittävästi parantaa.

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia ovat kampanjoineet pitkään lievittääkseen edes suurimpia puutteita sikojen pidossa. Kipeimmin muutosta ovat kaivanneet tila- ja kiinteän lattia-alan vaatimukset, emakkohäkkien käyttö sekä sioille tarjottavat kuivikkeet ja virikkeet. Nämä minimitavoitteet toteutuivat vuonna 2012 vain pieneltä osin, ja niidenkin toteuttamiseksi annettiin pitkä siirtymäaika. Muun muassa uusille tilavaatimuksille annettiin siirtymäaika vuoteen 2018 saakka.

”Lattia-alaa lisäämällä edistetään sikojen mahdollisuuksia lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen ja voidaan ehkäistä ahtaudesta aiheutuvia vakavia hyvinvointiongelmia. Tilanahtaus lisää riskiä esimerkiksi hännänpurentaan. Purtu ja tulehtunut häntä on eläimelle erittäin kivulias. Suomalaistutkimuksen mukaan peräti 11 % lihasikojen hännistä on jonkinasteisesti vaurioituneita”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Ministeriö ehdottaa nyt sika-asetuksen lieventämistä edelleen siten, että aikaisemmin sovittuja tilavaatimuksia pienennettäisiin osalta sioista. Lisäksi tilavaatimuksia koskevaa siirtymäaikaa pidennettäisiin vielä seitsemällä vuodella aina vuoteen 2025 saakka. Perusteena käytetään sianliha-alan pitkään jatkunutta taloudellista kriisiä.

”Todellisuudessa sika-alan kriisi johtuu pääasiassa sianlihan ylituotannosta. Sianlihan kysyntä ja tarjonta ovat jatkuvassa epätasapainossa, mikä ajaa alan taloudelliseen ahdinkoon. Ongelmia ei saa ratkaista tuotantokustannuksia alentamalla eli huonontamalla eläinten pitovaatimuksia entisestään, vaan sopeuttamalla tuotantoa kysynnän mukaiseksi eli vähentämällä tuotantoa. Tuottajilla on ollut kuusi vuotta aikaa sopeutua muuttuviin tilavaatimuksiin”, sanoo Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.

Muun muassa tuore Eurobarometri osoittaa, että suomalaiset haluavat olosuhteiden heikentämisen sijaan nimenomaan tiukempaa lainsäädäntöä tuotantoeläinten pitoon.

”Suomen ei ole missään nimessä järkevää ryhtyä kilpailemaan lihan halpatuotannolla Euroopan markkinoilla, vaan viisainta olisi keskittyä eettisempään erikoistuotantoon, jossa tuotantomäärät voivat olla alhaisempia, mutta jossa sianlihasta jää tuottajalle nykyistä parempi hinta”, korostaa Pulli.

SEYn ja Animalian mielestä sikojen hyvinvointia koskevaa normistoa on uudistettava voimakkaasti myös uudistettavana olevassa eläinsuojelulaissa. Muun muassa ilman riittävää kivunlievitystä tehtävä urosporsaiden kastraatio tulisi välittömästi lopettaa ja siirtyä muihin menetelmiin karjunhajun estämiseksi.

Lisätiedot:
SEYn ja Animalian lausunnot valtioneuvoston asetuksesta sioille asetettaviksi eläinsuojeluvaatimuksiksi:

Animalian lausunto.
SEYn lausunto.

SEYn ja Animalian yhteiset tavoitteet uuteen eläinsuojelulakiin.

Kati Pulli
toiminnanjohtaja
050 371 2740
kati.pulli(at)sey.fi

Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija
050 543 9601
laura.uotila(at)animalia.fi