Turkisalan hyvinvointikriteeristö Welfur on silmänkääntötemppu

Turkisalan hyvinvointikriteeristö Welfur on silmänkääntötemppu

DSC_0655Suomeen rantautuva Welfur-kriteeristö esitellään riippumattomana hyvinvointisertifikaattina, vaikka se on kaikkea muuta. Suomessa turkisala omistaa merkittävän osuuden ”ulkopuolisesta” tarkastajastaan.

Suomalainen turkisala ottaa vuoden 2017 alusta vaiheittain käyttöön Welfur-sertifiointijärjestelmän. Vuonna 2009 käynnistetty Welfur on esitelty tiedepohjaisena eläinten hyvinvoinnin arviointijärjestelmänä. On kuitenkin oleellista huomioida, että sen on käynnistänyt European Fur Breeders’ Association, eli Euroopan turkistarhaajien liitto.

Welfur-sertifikaatin käyttöönotto tapahtuu käytännössä auditointikäynteinä, joiden aikana arvioidaan eläinten vointia minkeille, ketuille ja supikoirille muotoiltujen kriteerien avulla. Kriteeristöt ovat luettavissa Euroopan turkistuottajien liiton verkkosivulta. Jokaisella tilalla tehdään ensin joukko käyntejä, joilla annetaan pisteytys, jota sen jälkeen tarkistetaan vuosittaisilla käynneillä.

Alan oma sertifikaatti  

Welfurin hyvinvointikriteereissä esimerkiksi eläimen riittävä tila liikkumiseen perustuu nykyisiin EU:n turkiseläimiä koskeviin minimikriteereihin. EU:n turkiseläimiä koskevassa suosituksessa minkille tämä suositus on vain 0,26m2 täysikasvuista eläintä kohti, sama tila myös pentujen kanssa. Ketulle suositus on 0,8m2 aikuista eläintä kohti ja 2m2 pentujen kanssa. Welfurissa tämän minimin ylittäminen tuottaa tilavaatimusten osalta täydet pisteet.

Kriteeristössä on muutakin silmiinpistävää. Esimerkiksi ”mahdollisuus havainnoida ympäristöä” tarkoittaa, että häkin seiniä ei ole peitetty. Kysymys ei siis ole siitä, että eläin voisi tutustua ympäristöön millään tavalla sitä tutkimalla.

Welfurin kriteerit eivät ole erityisen kunnianhimoisia. Siinä mielessä se on tyypillinen alan itse itselleen luoma sertifikaatti. Ala ei välttämättä säätäisi itselleen velvoitteita, joita se ei pysty täyttämään. Eläinten hyvinvointi on nykyään turkisalalle merkittävä riski, ja niinpä uusia hyvinvointijärjestelmiä tehdään tämän riskin vähentämiseksi.

Turkistuottajilla suuri omistusosuus ”ulkopuolisesta auditoijasta”  

Suomessa auditoinnit turkistiloilla suorittaa tuottajien liiton mukaan Kannuksen tutkimustila Luova oy. Tarkastukset tehdään kerran vuodessa, ja Welfur-ohjeistuksessa linjataan, että tuottajalle on ilmoitettava käynnistä ja käynnin tarkoituksesta etukäteen. Tilan saamaa pisteytystä ei myöskään tarvitse julkistaa, ellei tuottaja itse niin halua.

Vaikka Suomen turkiseläinten kasvattajien liitto puhuu ulkopuolisesta auditoijasta, se omistaa vuoden 2015 vuosikertomuksensa mukaan Luova oy:n osakkeista 38 prosenttia. Näin ollen ei voida puhua ulkopuolisesta tarkastusten tekijästä, vaan ala kirjaimellisesti valvoo itse itselleen asettamiensa standardien noudattamista.

Welfur on merkittävä alan panostus, jota on Suomessa valmisteltu pitkään esimerkiksi Turkistila 2020 -hankkeessa, jonka toteuttivat silloinen MTT ja Itä-Suomen yliopisto. Turkisala tulee pohjaamaan jatkossa väitteensä eläinten hyvinvoinnista Welfur-auditointeihin, joten on tärkeää huomioida, kuka itse asiassa kriteereitä käytännössä valvoo ja mistä ne ovat peräisin.  Tuottajajärjestön omistusosuus auditoijasta korostaa Welfurin viestinnällistä roolia: sen on tehtävä näyttää riippumattomasti valvotulta hyvinvointistandardilta, vaikka se ei käytännössä sitä olisikaan.

Teksti Veikka Lahtinen, kuva: Salla Tuomivaara 

Juttu on julkaistu Animalia-lehden numerossa 1/2017

Tue Animalian työtä turkistarhauksen kieltämiseksi hankkimalla aineeton lahja ”Tarhaton tulevaisuus