Suomalainen maatalous voisi kilpailla korkealla hyvinvoinnilla matalien hintojen sijaan

Suomalainen maatalous voisi kilpailla korkealla hyvinvoinnilla matalien hintojen sijaan

Vieraskynä: Salla Tuomivaara, Animalian opintovapaalla oleva toiminnanjohtaja

Istuin parin vuoden ajan kokouksissa, joissa valmisteltiin eläinsuojelulain uudistusta. Työ eläinsuojelulain ohjausryhmässä näytti, miksi tuotantoeläinten aseman parantaminen lainsäädännön avulla on niin vaikeaa. Kun raha tulee mukaan kuvioon, keskustelu eläinten hyvinvoinnista muuttuu täysin. Muiden eläinten kohdalla voidaan pohtia tutkimustiedon pohjalta parhaita ratkaisuja ja päättää luoda uudenlaisia miniminormeja ja säädöksiä. Kun kyse on eläimistä, joiden avulla tehdään rahaa, on vastaus parannusehdotuksiin yleensä välitön ei.

Toisinaan paine uudistuksiin on muiden maiden esimerkin, pitkään jatkuneen kansalaiskeskustelun, tutkimustiedon ja selvitysten pohjalta niin vahva, että muut tahot ovat ehdottomasti eläinsuojelulain parannuksen kannalla, paitsi ala itse. Näin on tällä hetkellä esimerkiksi lehmien parsinavetoiden kohdalla. Tällaisessa tilanteessa ala jatkaa uudistuksen vastustamista, mutta tuo esiin vaihtoehdon, että jos uudistus toteutetaan, on siirtymäajan oltava jopa kymmeniä vuosia.

Usein kuultu väite on, että vain hyvinvoiva eläin tuottaa hyvin. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Totta sen sijaan on, että myös hyvinvoiva eläin voi tuottaa hyvin. Eläimistä voi tehdä rahaa kahdella tavalla: Eläin saa elää pitkään, sitä hoidetaan ja tarvittaessa lääkitään, sen annetaan elää lajinsa näköistä elämää. Tämä kerrotaan kuluttajalle uskottavalla tavalla ja tuotteesta voidaan pyytää kalliimpi hinta.

Toinen tapa on nykyisen eläintuotannon peruslogiikka: Eläimet jalostetaan mahdollisimman nopeasti kasvaviksi ja paljon tuottaviksi. Niiden elinkaari on lyhyt. Ne yleensä teurastetaan jo ennen todellista täysi-ikäisyyttä, maksimi-iästä puhumattakaan. Eläimiä pidetään mahdollisimman paljon mahdollisimman pienellä pinta-alalla ja niiden siirtely ja hoitotoimenpiteet on minimoitu. Näin yksittäisen eläimen arvo on hyvin pieni eikä yksittäisiä eläimiä varten kannata esimerkiksi kutsua eläinlääkäriä. Tämä tuotantotapa esiintyy puhtaimmillaan broilerituotannossa ja turkistarhauksessa. Kilo eläintä ja neliösentti turkista tulee halvaksi ja kauppa käy.

Olemme eläneet monta vuosikymmentä ajatellen, että myönteisenä, edistyksellisenä nähty kehitys tapahtuu väistämättä. Ihmisoikeudet toteutuvat yhä kattavammin, tasa-arvo etenee ja eläimiä kohdellaan yhä paremmin. Viime aikoina olemme joutuneet huomaamaan, ettei näin välttämättä tapahdu. Kaikkein vaikeinta oikeuksien edistyminen on silloin, kun tietyt tahot saavat hyväksikäytöstä – luonnon, ihmisten tai muiden eläinten hyödyntämisestä – taloudellista etua. Näissä tilanteissa hyväksikäytettävien tahojen – kuten ruuaksi tai turkiksiksi kasvatettavien eläinten – kohtelu etenee vain ja ainoastaan, jos muut ihmisryhmät vaativat asiaa tarpeeksi äänekkäästi. Jos muut tahot kuin tuottajat itse asettavat hyväksikäytölle rajat.

Suomalainen maatalous voisi valita myös nykyistä edistyksellisemmän tien, jossa kilpailtaisiin eläinten hyvinvoinnilla, joka on oikeasti kuluttajalle todennettavissa: eläinsuojelusäädöksillä, jotka kuuluisivat EU:n parhaimmistoon. Tällä hetkellä tällainen rohkea uudistusten tie ei ole Suomen linja, vaan vaikeasta pohjoisesta sijainnista yritämme kilpailla samalla hintatasolla kuin muut ja kupliksi jäävillä väitteillä eläinten hyvästä hoidosta.

Eläinsuojelulaki on kuitenkin suomalaisten omissa käsissä. Muun Suomen on korotettava äänensä vaikutusvaltaisten maatalouslobbaajien valikoimien viestien yli ja kerrottava, millaista eläinten kohtelua haluamme, että Suomessa saa harjoittaa. Valitettavasti eläinten kohtelu ei parane, ellemme tätä tee.

Vaikka kulutusvalinnoilla vaikuttaminen on äärimmäisen tärkeää, lain kohdalla se ei riitä. Harvoin uudistettava eläinsuojelulaki on yhä valmisteltavana. Tuotantoeläimet ovat eläintuotantotiloilla ja laki määrittää onko niillä saatavilla vettä, mahtuvatko ne kääntymään, pääsevätkö ne koskaan ulos, saako niille tehdä kivuliaita toimenpiteitä ilman kivunlievitystä. Nyt on juuri oikea aika vaikuttaa näihin asioihin. Katso täältä miten.

Lataa tämä kirjoitus .doc-muotoisena tästä linkistä.