”Vegaanien on oltava feministejä”

kemmerer

Ekofeministi Lisa Kemmererin mukaan kaikkia sortomuotoja on vastustettava yhtä lailla.

”Sinä olet voimaantunut ja siksi sinun on helppo olla aktiivinen ja kysyä kysymyksiä”, Lisa Kemmerer huomauttaa ystävällisellä äänellä minulle osana vastaustaan, koska olen cis-mies* ja ensimmäinen, joka kysyy kysymyksen hänen luentonsa päätteeksi.

Montana State -yliopiston Billingsin yksikön filosofian ja uskonnon professuuria hoitava Kemmerer on juuri puhunut tunnin Helsingissä Animalian vieraana ekofeminismistä, siitä, miten sukupuoleen, seksuaalisuuteen, ympäristöön ja eläinoikeuksiin liittyvät kamppailut kuuluvat yhteen. Esimerkkeinä hän on käyttänyt muun muassa mainoksia ja mediassa käytettyä kieltä. Kieli on Kemmererin mukaan ”ikkuna, josta katsomme ulos, mutta josta voimme nähdä myös heijastuksen omasta ajattelustamme.”

Kemmerer selittää asiat rautalangasta, mutta myös haastaa auliisti yleisöään. Yksi hänen luentonsa aikana heittämänsä haaste on yksinkertainen teesi: vegaanien on oltava feministejä.

Irti toiseuttamisesta

Teesiään Kemmerer perustelee sillä, että seksismi ja muiden lajien sorto ovat molemmat toiseuttavaa ajattelua. Molemmissa tehdään mielivaltainen jaottelu parempaan ja huonompaan: lajisorrossa ihminen nähdään parempana ja arvokkaampana kuin muut eläimet, seksismissä cis-heteromies nähdään parempana kuin kaikki muut. Jos haluamme johdonmukaisesti pois toiseuttavasta ajattelusta, siitä on päästävä eroon kaikilla elämän alueilla.

Kemmerer ei omassa toiminnassaan määrittele, onko feminismi vai eläinoikeustoiminta tärkeämpää, koska ne kuuluvat kiinteästi yhteen. Kemmererin mukaan nykyinen veganismibuumi ei pelasta siltä, että eläinten hyväksikäyttö pahenee vuosi vuodelta.

– Tuotannossa käytettävien eläinten määrä kasvaa ja hyväksikäytön muodot muuttuvat pahemmiksi. Turkistarhaus, eläinkokeet ja tehotuotanto ovat kaikki esimerkkejä siitä, miten vähäistä muihin lajeihin kohdistuva myötätuntomme käytännössä on.

Sanoja ja tekoja

Kemmerer välttää englannin kielen ”animal”-termin käyttöä, koska sillä on niin vahva sidos kaksinapaiseen eläin-ihminen-jaotteluun. Hän suosii sen sijaan ”anymal”-sanaa, joka viittaa kaikkiin eläimiin tasapuolisesti, ihminen mukaan lukien. Tästä ajatuksesta hän johtaa myös kommenttinsa siihen, miten laissa ei ole mielekästä asettaa ihmistä parempaan asemaan muiden eläinten kanssa.

– Ihmiset ja muut lajit ovat monessa suhteessa samankaltaisia, tuntevia olentoja joilla on halu elää tietynlaista elämää. Tästä seuraa tiettyjä asioita kuten oikeus ruumiilliseen koskemattomuteen. Tällä hetkellä kuitenkin eläimiä on vangittuna pelkästään hyväksikäytön mahdollistamiseksi, ilman mitään heidän tekoihinsa liittyvää perustetta.

Kunnianhimoisten pitkän aikavälin tavoitteiden ohella Kemmerer korostaa käytäntöä: miten eläinoikeusliike voisi toimia paremmin. Keskeisenä asiana hän pitää eläinoikeusliikkeessä piilevän seksismin parempaa tunnistamista sekä kielen että toiminnan tasolla. Tähän kuuluu myös omien etuoikeuksien tarkastelu.

– Yritän ymmärtää millä tavoin itse olen etuoikeutettu. Valkoisuuteni on esimerkiksi antanut minulle yliopistokoulutuksen eikä minua ole koskaan pidätetty.

Kemmererin mukaan tavoite pitäisi olla, että kaikki voivat toimia yhtä vapaasti yhteiskunnassa kuin ne ryhmät, jotka tällä hetkellä ovat etuoikeutettuja. Ekofeminismin näkökulmasta tämä ei tarkoita ainoastaan eri sukupuoli-, seksuaalisia ja etnisiä vähemmistöjä, vaan myös kaikkia lajeja.

*syntymässä määritettyyn sukupuoleensa samastuva henkilö

Kirjoittaja: Veikka Lahtinen