Possuneidit Siiri ja Saara, sikamaisen onnekkaita eläimiä 

siiri_ja_saara_kuva
Siiri ja Saara lempipuuhissaan tonkimassa maaperää. Kuva: Animalia

Eläinsuojelukeskus Tuulispään possuasukkailla Siirillä ja Saaralla ei ole huolta huomisesta. Niiden lukuisille lajitovereille on kuitenkin käynyt aivan toisin: joulukinkkumarkkinat käyvät kuumina. 

Emakot Siiri ja Saara muuttivat pieninä possuina Tuulispäähän maaseutumessuilta vuonna 2015. Niiden piti alun perin siirtyä messuilta kotieläinpihalle, mutta siellä ei ollut tilaa. Tuulispään perustaja Piia Anttonen antoi emakkokaksikolle mahdollisuuden täysin erilaiseen elämään, jota ne voivat elää niin kauan kuin terveyttä riittää – jopa kymmenen vuotta.

Sioilla on hyvä muisti ja ajantaju. Tervehtiessään ne koskettavat toisiaan kärsällään.

Tuulispäässä asustavat myös villisika Osku, minipossu Sulo sekä kotia etsivät emakot Lilli ja Papu. Osku syntyi todennäköisesti villisikatarhaan ja Sulo kodin lämpöön lemmikiksi, kun taas Siiri ja Saara sekä Lilli ja Papu syntyivät tuotanto-oloissa. Ne kaikki ovat syntypaikastaan huolimatta lajitovereita ja yhtä uteliaita, aktiivisia, oppivaisia sekä sosiaalisia. Sioilla on hyvä muisti ja ajantaju. Tervehtiessään ne koskettavat toisiaan kärsällään.

Kesytettyjen villisikojen pitäminen kotieläiminä alkoi noin 9 000 vuotta sitten. Siirin ja Saaran sopeutuminen Tuulispään tuotanto-oloja luonnonmukaisempiin olosuhteisiin osoittaa, etteivät kesyttäminen ja jalostaminen ole poistaneet niiden lajityypillisiä tarpeita. Näitä tarpeita ovat esimerkiksi tutkiminen ja tonkiminen sekä pesän rakentaminen.

Millaisessa ympäristössä Siiri ja Saara elävät ja mitä ne tykkäävät touhuta?

Siirillä ja Saaralla on vapaus ulkoilla. Ne voivat itse päättää, ovatko ne sisällä vai ulkona aitauksessa muiden eläinten kanssa. Siirillä ja Saaralla on myös tilaa väistää toisiaan ja muita eläimiä.

Tuulispään asukkaat saavat paljon liikuntaa ja ulkoilua tuotantoeläimiin verrattuna. Siiri ja Saara voivat kasvaa jopa 300 kiloisiksi, joten liikkuminen ja lihasten hyvinvointi ovat tärkeitä.

Kaverusten sisäkarsina on puhdas, kuivitettu ja tilava. Siellä on runsaasti olkea, jota voi tonkia. Tämä pitää kaksikon mielen virkeänä. Karsinan kuivikkeesta ne voivat myös rakentaa nukkumapesän. Siiri ja Saara voivat pureskella oljen lisäksi leluja, oksia, juurakoita ja kesällä nurmea.

Siat tarvitsevat paljon unta, koska valveilla ollessaan ne käyttävät paljon aikaa ravinnon etsimiseen tonkimalla, haistelemalla ja tutkimalla sitä maasta ja syömiseen.

Siat ovat luontaisesti siistejä eläimiä. Siiri ja Saara pystyvät pitämään eri paikat lepäämistä ja ulostamista varten, mikä voi olla vaikeaa perinteisissä tuotanto-oloissa eläville sioille. Siat haluavat myös huolehtia ihon puhtaudesta päivittäin. Siiri ja Saara hoitavat kehoaan ja häätävät loisia hankaamalla itseään puita, kiviä, ympäristön ja karsinan rakenteita vastaan. Ne voivat ottaa lämpimällä ilmalla viilentäviä mutakylpyjä. Mutakylpy on sioille luontainen tapa säädellä kehon lämpöä ja hoitaa kehoa.

Koska siat ovat laumaeläimiä, Siiri ja Saara lepäävät mieluusti vieretysten ja alkavat etsiä ravintoa samaan aikaan. Päivän kokonaislepoaika kestää mieluusti 13−16 tuntia. Siat tarvitsevat paljon unta, koska valveilla ollessaan ne käyttävät paljon aikaa ravinnon etsimiseen tonkimalla, haistelemalla ja tutkimalla sitä maasta ja syömiseen. Luonnossa sika käyttää päivästään jopa kahdeksan tuntia ruuan etsimiseen ja syömiseen. Voit katsoa Siiristä ja Saarasta hellyyttävän videon ”Hei me tongitaan” alla olevasta upotuksesta. Jos video ei näy alla, voit katsoa sen myös tätä kautta.

Siirin ja Saaran ruumiinrakenne puoltaa kaikkiruokaisuutta: ne ovat hyviä kaivamaan, koska niiden kärsä ja etujalat ovat vahvoja. Kaivamalla maaperää siat löytävät herkkuja, kuten hyönteisiä, matoja, toukkia ja juuria. Aluksi Siiri ja Saara olivat epäileviä kaikkea tuoretta kohtaan, mutta nykyään ne syövät ahnaasti kaikkea, kuten joulukuun alussa Tuulispäässä pidetty perinteinen possujen jouluateria osoitti.

Possujen jouluateria on Tuulispään jokavuotinen perinne

Tuulispää juhlisti joulukuun alussa 4-vuotissynttäreitään. Syntymäpäivä huipentui jouluateriaan, jossa joulupöytä laitettiin koreaksi Tuulispään possuasukkaita varten. Ruuan esillepanoon panostettiin huolella. Tarjolla oli muun muassa vehnägluteenista valmistettua seitankinkkua ja kattava valikoima hedelmiä sekä vihanneksia. Possuille oli myös tehty syötävät nimilaput ruokapöydille laitettavaksi.

Anttoselle on tärkeää näyttää yleisölle erilainen joulupöytä ja sen herkuttelijat.

Yleisö pääsi katsomaan sikojen syömistä. Hetki oli viihdyttävä ja se tallennettiin myös videolle. Saaralla on ruokatorven laajentuma, joten sille tarjottiin ensimmäisenä oma annos, jossa oli porkkana- ja lanttulaatikkoa sekä riisipuuroa. Siiri ei ujostellut ruokapöydän antimia, vaan kävi ahnaasti ruuan kimppuun. Osku oli hieman valikoivampi. Se tiesi, mikä on parasta ja nappasi suuhunsa ensimmäiseksi persimon-hedelmän.

Anttoselle on tärkeää näyttää yleisölle erilainen joulupöytä ja sen herkuttelijat. Samalla hän haluaa kyseenalaistaa ajattelutavan siitä, että sika kuuluu joulupöytään.

”Nämä siat ovat meidän mielestä arvokkaita. Niillä on oikeus elää. Emme halua, että ne päätyvät kenenkään ruokapöytään. Haluamme juhlistaa possuja. Ne ovat juhlan päätähtiä ja saavat herkkuja”, Anttonen kertoo.

Teksti: Annu Piensoho

Anna tänä jouluna lahja Siirille ja Saaralle sekä muille Tuulispään asukkaille. Kun hankit jouluksi aineettoman Tuulispää-lahjan, tuet myös Animalian pitkäjänteistä työtä tuotantoeläinten puolesta. Tutustu muihin aineettomiin joululahjoihin täällä.