8 harhaanjohtavaa asiaa koulujen lihaviikko-materiaalissa

8 harhaanjohtavaa asiaa koulujen lihaviikko-materiaalissa

Keskustan kansanedustaja Pertti Hakanen on tuohtunut Animalian Lihasta-viestintähankkeelle myöntämästä Anti Animalia -palkinnosta (1). Hakasen mukaan Animalia haukkuu väärää puuta:

Omien tietojeni mukaan koululaisille suunnattu kampanja perustui faktoille. Olisi mielenkiintoista tietää, missä kohtaa Animalian mukaan on annettu epäaitoa ja vääristeltyä tietoa.
Hakanen saa yhden vastauksen sijaan kahdeksan rautalangasta väännettyä vastausta: Käyn läpi tässä joukon Kotimaisen lihan viikon oppilaille jaetun materiaalin “Kotimaisen lihan matka” väitteitä ja vajavaisuuksia (2).

 

Aluksi on sanottava, että materiaalista käytettiin Anti Animalia -palkinnon perusteluissa sanaa ”harhaanjohtava”, joka viittaa virheellisten väitteiden lisäksi myös siihen, mitä siinä jätetään sanomatta (3). Käsittelen siis sekä virheellisiä väitteitä että sitä mitä tietoja materiaalissa jätetään antamatta.
On myös sanottava, että vihko tarjoaa suoranaisen runsaudensarven, mitä tulee heikosti perusteltuihin väitteisiin tai harhaanjohtaviin esitystapoihin. Muille kiinnostuneille jää siis vielä kaiveltavaa.Nyt itse materiaalin ja sen väitteiden läpikäyntiin:

 

1.

Eläinten kasvattajat eli tuottajat huolehtivat siitä, että eläimet pysyvät terveinä, saavat oikeanlaista ravintoa ja pääsevät toteuttamaan luontaisia tarpeitaan. On tärkeää, että eläimillä on esimerkiksi riittävästi tilaa, puhdas ympäristö ja raikasta vettä saatavilla.

Suomalaiset porsimiskierrossa olevat emakot viettävät häkeissä 76 päivää yhtä tuotantokiertoa kohden, eli noin 150 päivää vuodessa (4). Häkkien minimikokoa ei ole säädetty lailla, mutta käytännössä liikkumismahdollisuudet ovat niissä rajalliset. Suomalaisista lypsylehmistä edelleen noin puolet elää parsinavetoissa, joissa nauta on kytkettynä kaulastaan kiinni, ja laki velvoittaa pitämään lehmiä ulkona vain 60 päivää kesäaikaan (5). Parressa liikkumisen, itsen puhdistamisen ja laumassa vuorovaikuttamisen kaltaisten luontaisten tarpeiden toteuttaminen estyy (6).

Koulumateriaalin väite on siis virheellinen, vaikka jotkut tuottajat sallivatkin tuotantoeläimille enemmän luontaisten tarpeiden toteuttamista.

 

2.

Siat ovat puuhakkaita ja seurallisia eläimiä, ja sikalassa huolehditaan monin eri tavoin siitä, että eläimet pääsevät toteuttamaan luonnonmukaisia tarpeitaan.

Katso kohta 1. Porsimiskierrossa olevat emakot eivät pääse toteuttamaan luonnonmukaisia tarpeitaan. Myöskään lihasikojen olot eivät takaa lajityypillistä käytöstä: esimerkiksi Atrian tuotanto-ohjeissa vaaditaan 0,9 neliömetrin elintila lihasikaa kohti.(7)

 

3.

Parsinavettoja käsittelevässä osassa ei mainita ollenkaan, millaisia hyvinvointiongelmia parsi aiheuttaa tai edes siitä, että siitä aiheutuu hyvinvointiongelmia. Niitä ei käsitellä koko vihossa ylipäätään.

 

4.

Kuten kaikki kanat, broileri on ryhmäeläin, joka viihtyy tutussa parvessaan. Linnuilla on niin sanottu nokkimisjärjestys, joka kertoo, kuka johtaa ryhmää.

Broileria käsittelevässä kohdassa ei tuoda esiin, että Suomen 190:n sopimustilan keskikoko on 60 000 broileria (8). Tällaisissa olosuhteissa ei voida puhua nokkimisjärjestyksestä samassa mielessä kuin vain muutamien eläinten laumassa.

 

5.

Vaikka broilereista sanotaan niiden teurastuspaino ja puolentoista kuukauden teurastusikä, ei kerrota, että niiden paino kasvaa viidessa viikossa 45-kertaiseksi (9). Jalostuksella ja nopeaa kasvua tukevilla kasvatusolosuhteilla aiheutetaan broilereille muun muassa sydänongelmia ja luustosairauksia, koska muu elimistö ei pysy nopean kasvun tahdissa. Myös kivuliaat jalkasairaudet heikentävät broilereiden hyvinvointia aiheuttamalla ontumista ja passivoitumista. (10)

 

6.

Suomessa tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista pidetään poikkeuksellisen hyvää huolta. — Tuottajien tukena on myös tiukka eläinsuojelulainsäädäntö eli lait ja säännöt, joilla varmistetaan, että eläimillä on hyvät oltavat.

Suomen eläinsuojelulaki on 20 vuotta vanha ja jäljessä muista pohjoismaista. Esimerkiksi parsinavettoja ei saa enää rakentaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, Suomessa se on sallittua ja siihen myönnetään myös investointitukea (11). Nautojen sarvenpoiston yhteydessä kivunlievitys on pakollista Ruotsissa, Norjassa, Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Tanskassa, Suomessa alle neliviikkoisille vasikoille ei (12).

 

7.

Lihantuotannon ympäristövaikutuksia käsittelevässä osuudessa sanotaan:

Lihantuotanto vaikuttaa myös ympäristöön. Suomessa lihantuotannon ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin monissa muissa maissa, —

Osuudessa keskitytään kehumaan suomalaisen alkutuotannon ympäristöystävällisyyttä, mutta jätetään kertomatta, että YK:n arvion mukaan lihatuotannon ilmastopäästöt muodostavat 14,5 prosenttia kaikista globaaleista ilmastopäästöistä (13). Ongelman mittakaava jää kokonaan piiloon.

 

8.

Materiaalissa ei ylipäätään tuoda tuotantoon liittyviä hyvinvointiongelmia esiin, vaan kaikki esitetään lähtökohtaisesti positiivisessa valossa. Se ei sisällä eri tuotantotapoja, ruokavalioita tai eri maiden olosuhteita aidosti vertailevia näkökulmia. Siten se ei sovellu opetusmateriaaliksi, vaan on selvästi suomalaisen lihatuotannon promootiomateriaalia.

 

LÄHTEET

 

KIRJOITTAJA: Veikka Lahtinen, Animalian kampanjavastaava

 

kuvitusnotelehma