Laki suojelee eläintuotantoa, ei eläimiä

”Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.”

Näin alkaa eläinsuojelulaki. Sen tarkoitus on yksiselitteinen: suojella eläimiä haitalta. Laki on säädetty estämään sellaista julmuutta eläimiä kohtaan, mikä on katsottu kohtuuttomaksi. Se on 20 vuotta vanha.

Käytännössä kuitenkin tilanne on jotain ihan muuta: eläinsuojelulaki kaikkine asetuksineen on kokonaisuus, joka pitää suomalaisen eläinten julman kohtelun nykyisellään. Siinä pääasiassa säädetään, mitä ei saa tehdä, mutta samalla lain ulkopuolelle jää asioita, joita sallitaan.

Ja paljon jääkin. Saa pitää nautaa kaulasta kytkettynä navetassa suuren osan sen elämästä, saa kastroida porsaita ilman kivunlievitystä, saa pitää turkiseläimiä erittäin pienissä häkeissä. Myös delfinaariot ovat edelleen sallittuja, vaikka Särkänniemi lennättikin omat delfiininsä pois silmiemme alta. Lisäksi on joukko asioita, joita ei tehdä, koska laki ei vaadi sitä. Tarkastukset eläintuotantotiloille ja teurastamoille ovat riittämättömiä ja siksi osa väärinkäytösten paljastamisesta jää tiloja salaa kuvaavien aktivistien varaan.

Laki suojelee nykyistä eläintuotantoa. Mutta voisiko asia olla toisin? Yli 55 000 suomalaista on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan kuutta perusparannusta lakiin. Ne eivät muuta eläinten asemaa täydelliseksi, mutta varmistaisivat, että Suomessa on aidosti edistyksellinen eläinlaki. Se tarkoittaisi, että olemme modernin eurooppalaisen eläinsuojelun tasolla.

Valitettavasti voi hyvin käydä niin, että vaatimukset eivät mene läpi. Eläinjärjestöt tekevät paljon näkymätöntä työtä, he tapaavat kansanedustajia ja avustajia, perehtyvät lain yksityiskohtiin, neuvovat ja kirjoittavat lausuntoja. Työ eläinlain uudistamisen parissa on näyttänyt, että poliittista tahtoa edistyksellisen lain tekemiseen on huolestuttavan vähän. Hallituspuolueet pärjäsivät surkeasti järjestöjen tekemässä kyselyssä eläinsuojelulain muutoksista. Hallituspuolueet eivät juurikaan ole valmiita parantamaan eläinten hyvinvointia, vaikka suomalaisista 90 prosenttia vaatii tuotantoeläinten hyvinvoinnin parempaa turvaamista.

Animalia aloittaa nyt kampanjoinnin tummissa väreissä sanoilla ”Eläin on lainsuojaton”. Se tarkoittaa, että laki ei suojele eläimiä siten kuin sen pitäisi. Siksi tarvitaan parempi laki. Meidän kaikkien on pidettävä ääntä eläinten oikeuksista, jotta metelimme ylittäisi maataloustuotannon lobbauskoneiston. Olisi sääli antaa hallituksen säätää jo voimaan tullessaan vanhentunut laki, sillä se saattaa olla voimassa seuraavat 20 vuotta ja sallia eläimiin kohdistuvan julmuuden.

On viimeinen tilaisuutemme vaikuttaa eläinsuojelulakiin. Parhaita tapoja tehdä tämä on käydä aiheesta julkista keskustelua, levittää lakia koskevia kannanottoja, herättää oman puolueen kansanedustajia ottamaan kantaa lakiin ja tukea eläinjärjestöjen toimintaa.

Eläinjärjestöjen viesti on, että eläinten puolesta on pidettävä ääntä, koska he eivät siihen itse pysty. Aikana, jona hallituksen leikkaukset kohdistuvat moniin eri ihmisryhmiin, eläinten oikeudet helposti jäävät toissijaisiksi. Samalla tiedämme, että eläinten aseman parantamisella on laaja kannatus. Eläintuotannon ongelmat jatkuvat joka päivä. Lainsuojaton-kampanja muistuttaa juuri tästä.

LAINSUOJATON.FI

ls2