Delfiinien turvapaikat olivat Särkänniemen, eivät eläinsuojelijoiden vastuulla

Delfiinien turvapaikat olivat Särkänniemen, eivät eläinsuojelijoiden vastuulla

Särkänniemen delfiinien siirto aiheutti valtavan mediamyrskyn, jonka jälkipuhuri puhaltaa vieläkin. Nyt huvipuiston kauden päättäjäisten esiintyjät peruvat esiintymisiään negatiivisen mediahuomion takia. Tässä suhteessa eläinoikeustoimijat ovat onnistuneet tehtävässään kiinnittää huomio puiston ongelmalliseen toimintaan. Viikonlopun jälkeen on kuitenkin kuultu myös kritiikkiä eläinoikeusjärjestöjä kohtaan erityisesti delfiinien turvapaikkojen suhteen.

Kritiikin kärki tuntuu olevan, että on epärealistista vaatia Särkänniemeä sijoittamaan delfiininsä turvapaikkoihin, joita ei ole olemassa. Päällisin puolin tämä kuulostaakin järkeenkäyvältä: miksi ehdottaa olematonta paikkaa? Kysymys ei kuitenkaan ole ollenkaan näin yksinkertainen. Otetaan esimerkki.

Kesäkuussa uutisoitiin, että yhdysvaltalainen National Aquarium rakentaa pullokuonodelfiineilleen Pohjois-Amerikan ensimmäisen turvapaikan, jonka on määrä valmistua vuonna 2020. ”Tiedämme nyt delfiineistä ja niiden hoitamisesta enemmän, ja uskomme, että National Aquariumilla on ainutlaatuinen asema käyttää tietoaan positiivisen muutoksen luomiseen”, akvaarioyhtiön toimitusjohtaja John Racanelli sanoi.

Kuulostaa erilaiselta tavalta lähestyä kysymystä kuin Särkänniemi omassa tiedotuksessaan. Huvipuisto ottaa etäisyyttä turvapaikkoihin ylipäätään:

”Muiden delfinaarioiden lisäksi kartoitettiin myös luonnonvesialtaita ja ns. ”vanhainkotihankkeita”. Hankkeista yksikään ei ollut konkreettisella toteuttamistasolla.”

Se mikä on toisille mahdollista pitkällä aikavälillä, on toisille täysi mahdottomuus.

Särkänniemen kävijämäärä on vuositasolla vain noin puolet National Aquariumin kävijöistä, eikä vertailu kohteiden välillä muutenkaan ole ongelmatonta. Jotakin opittavaa National Aquariumilta kuitenkin on, nimittäin pitkäjänteisyys eläimistä huolehtimisessa. Särkänniemen delfinaariotoiminta jatkui 30 vuotta, eli mahdollisuuksia tehdä suunnitelmia delfiinien loppuelämän varrelle on ollut yllin kyllin. Vielä vuonna 2014 puiston toimitusjohtaja Miikka Seppälä sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että ”meillä on sekä moraalinen että eettinen vastuu näistä eläimistä, sekä nyt että tulevaisuudessa. ”

Jos kysytään, mitä Särkänniemi ei ole tehnyt delfiinien puolesta, ainakin yksi asia tulee mieleen: se ei ole sijoittanut rahaa tai muuten edesauttanut suunnitteilla olevia turvapaikkaprojekteja. Delfiinien siirtoa alettiin suunnitella taloudellisista syistä delfinaarion yt-neuvottelujen jälkeen. Tehtiin siis liiketaloudellinen ratkaisu kustannusten minimoimiseksi. ”Moraalinen ja eettinen vastuu” delfiineistä ei kantanut kauas.

On totta, että vasta suunnitteilla olevista turvapaikoista ei olisi ollut Särkänniemen delfiinien avuksi vuonna 2016. Mutta delfiinien nopea siirto pois Suomesta tehtiin lyhytjänteisen liiketaloudellisen päätöksen tuloksena, joka näyttää kaiken lisäksi aiheuttavan puistolle valtavan imagohaitan ja siten taloudellisia tappioita. Särkänniemi päätti luopua delfiinien omistajuudesta sen sijaan että se olisi laittanut jäitä hattuun ja sitoutunut edistämään turvapaikkaprojekteja. Mikäli delfiinejä ei oltaisi haluttu säilyttää Särkänniemessä odottamassa, ne olisivat voineet asua Särkänniemen omistuksessa jossain muualla. Kahden tiedossa olevan turvapaikkaprojektin valmistumisarvio on kahdesta viiteen vuoteen.

Eläinoikeusjärjestöt olisivat mielellään olleet tässä työssä mukana Särkänniemen rinnalla. Järjestöt eivät kuitenkaan voi ottaa vastuuta siitä, jos puisto päättää luopua luonnosta vangitsemistaan delfiineistä ja siirtää ne näytöskäyttöön toiselle puolelle Eurooppaa. Niin kuin toimitusjohtaja Seppälä sanoo, eettinen vastuu huolehtia eläinten loppuelämästä koskee Särkänniemeä.

Veikka Lahtinen, Animalian kampanjavastaava

dolph2