Siiri ja Saara – täyttä laukkaa Tuulispäässä

Siiri ja Saara – täyttä laukkaa Tuulispäässä

Kaksi uteliasta porsaanalkua kurkistaa navetan oven raosta ja nuuhkii kärsällään joulukuun viileänkosteaa ilmaa Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä. Vähän aikaa arasteltuaan porsaat säntäävät mutaiselle pihalle ja nauttivat olostaan silmin nähden. Välillä toinen röhkäisee ja säntää valtavan nopeaan juoksuun houkutellen toisen peräänsä. Hetken päästä molemmat tonkivat kärsällään pehmeää maata ja maistelevat sen makuja. Paikallaan ne eivät juurikaan malta olla.

Siiri_ja_Saara_640

Siiri ja Saara saivat nimensä vasta kolmekuisina, sillä niiden taival alkoi loppukesästä tavanomaisella tuotantotilalla sikalassa, jossa porsailla ei ole nimiä. Niiden elämä muuttui merkittävästi marraskuussa, jolloin ne viettivät viikonlopun maaseutumessuilla ihmisten kurkisteltavina. Porsaiden matka olisi jatkunut viimeistään puolivuotiaina teurastamolle, mutta onnellisten sattumien kautta ne päätyivät tuotantoeläinten turvakotiin – Tuulispäähän.

”Siiri ja Saara olivat alussa hyvin arkoja ja reagoivat pieniinkin ääniin säpsähtämällä”, kertoo Tuulispään perustaja Piia Anttonen. ”Siiri oli tänne tullessaan hieman räkäinen, todennäköisesti olosuhteiden muutoksen aiheuttama stressi sekä messuhallin vetoisuus laukaisivat yhdessä flunssan.”

Porsaat viettivätkin ensimmäiset viikot Tuulispäässä sisätiloissa,  jossa niillä oli mahdollisuus tutustua uuteen kotiinsa rauhassa. Sioille puhdas ja tilava karsina on tärkeä, sillä ne ovat luontaisesti erittäin siistejä eläimiä, jotka erottelevat makuu-, ruokailu- ja ulostuspaikan tarkasti toisistaan.

”On ollut mahtavaa nähdä porsaiden reipastuvan ja rentoutuvan, etenkin kun ne ovat päässeet ulkoilemaan. Niillä on aivan valtavasti energiaa ja tarve juosta sekä kaivaa – ovathan ne todella nuoria, villissä iässä olevia poikasia. Sitä surullisempaa on ajatella, että sikalat ovat täynnä juuri näitä aktiivisimmassa iässä olevia eläimiä pieniin tiloihin ahdettuna”, pohtii Piia.

Possutonkii_400

Pihatossa ja sisäkarsinassa Siirillä ja Saaralla on runsaasti heinää ja olkia. Kummankin kärsä on jatkuvasti pahnoissa nuuskimassa ja tutkimassa. Nukkumapesää porsaat eivät vielä osaa tehdä, mutta iän karttuessa tämäkin taito opitaan.

Siat ovatkin erityisen uteliaita ja oppivaisia eläimiä ”Opetamme tilan elämiä – myös Siiriä ja Saaraa – naksutttimen avulla. Tällöin eläimet oppivat toimimaan hoitajiensa kanssa sujuvasti ja niiden ohjaaminen sujuu ilman turhaa käsittelyä”, kertoo Piia.

Laumaeläiminä porsaat kaipaavat seuraa ja Siiri ja Saara tulevatkin hyvin juttuun toistensa kanssa. Ruokakupin ympärillä käytävä kisailukin on leikkiä. Myöhemmin Siiri ja Saara saavat tehdä tuttavuutta eläinsuojelukeskuksessa asuvien villisikaserkkunsa Oskun ja minipossu Sulon kanssa.

Ihmisiin porsaat suhtautuvat uteliaasti mutta varovaisesti. Ne antavat rapsuttaa ja ovat kiinnostuneita tutkimaan etenkin saappaat, taskut ja roikkuvat esineet, kuten heijastimet ja kameranhihnat. Siiri ja Saara totuttelevat kuitenkin vielä ihmisiin ja pääsevät vierailijoiden kanssa lähemmin tekemisiin vasta tulevana kesänä.

Siiri ja Saara voivat elää jopa 15 vuotta ja kasvaa 200-300 kiloisiksi.

Niillä on vapaus ulkoilla, juosta, tutkia, ottaa mutakylpyjä ja rakentaa oma nukkumapesänsä.

Hannele Ahponen

Animalian vs. viestintäpäällikkö

Kuvat: Teppo  Lahti

Anna tänä jouluna lahja Siirille ja Saaralle sekä muille Tuulispään asukkaille.
Tutustu Animalian aineettomiin joululahjoihin. Mukana on myös lahjoja, joiden tuotosta puolet ohjataan Tuulispäähän.