Myyrähyppy vapauteen

otto-pose-taijarinne

Nokkela Otto-kettu otti jalat alleen turkistarhalta ja asuu nyt Tuulispäässä.

Kello oli neljä aamuyöllä, kun Otto saapui Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän. Mieluinen turvapaikka löytyi sille varatun 12 neliön tilan ylähyllyltä, jolle se asettui tarkkailemaan pelastajiaan.

Otto on sinikettu, eli tarhattu naali, joka on todennäköisesti karannut turkistarhalta joskus viime talvena. Turkistarhataustasta kielii esimerkiksi se, että Oton jalat ovat vääntyneet, mikä on tyypillistä turkistarhoilla eläville ketuille.

Otto löytyi harhailemasta kokkolalaiselta teollisuusalueelta, jossa se pyöri useamman kuukauden ajan. Alueella työskentelevät ihmiset ruokkivat sitä, ja Otto tottui ihmisiin yhä enemmän. Koska alueen katsottiin olevan Otolle kuitenkin vaarallinen, Tuulispäähän otettiin yhteyttä. Kokkolan poliisin luvalla Otto otettiin kiinni paikallisen löytöeläinkoti Kotipesän kanssa ja kuljetettiin Tuulispäähän kesäkuussa 2015. Jos Otto olisi jätetty oman onnensa nojaan, se olisi todennäköisesti lopetettu.

Ensimmäiset päivät sujuivat tutustuessa puolin ja toisin. Kaikki tehtiin Oton ehdoilla.

Utelias kettu

otto-omput-laurauotila”Otto oli heti alusta alkaen todella utelias, mutta paljon arempi kuin nyt. Se tuli ottamaan ruokaa kädestä mutta juoksi sitten heti karkuun. Meillä ei ollut mitään käsitystä siitä, onko se aggressiivinen”, kertoo Tuulispään perustaja Piia Anttonen.

Otto osoittautui kuitenkin kiltiksi ja ihmisistä kiinnostuneeksi ketuksi. Ääniin ja erilaisiin ihmisiin Otto on jo tottunut hyvin, vaikka äkkinäiset ihmisten liikkeet voivatkin sen vielä saada säpsähtämään. Iso 200 neliön ulkoaitaus on kuitenkin kokonaan käytössä, eikä Otto oleskele enää pelkästään sisätiloissa.

”Nyt kun Otto on käyttänyt koko aitausta, huomaa miten utelias ja rento se on. Kun isäni kävi korjaamassa aitausta, Otto seurasi häntä tiiviisti, vaikkei ollut tavannut isääni aiemmin. Kissoja Otto arastelee, vaikka onkin nyt huomannut, ettei niistä olekaan vaaraa. Koiria Otto ei ole vielä tavannut.”

Myös Tuulispäässä vieraileva huomaa Oton koiramaisen käytöksen, kun kettu tulee heti tervehtimään tulijaa. Kun polvistuu maahan, Otto tulee luokse. Se istuu vierailijan eteen tai nousee hänen polvelleen – herkkuja ja huomiota odotellen. Jos huomio herpaantuu hetkeksi, saattaa Otto nykäistä ihmistä takin helmasta.

Anttonen on aloittanut myös Oton kouluttamisen naksuttimen avulla, millä pyritään helpottamaan normaalia arkea. Temppuja Otolle ei opeteta.

”Totutamme Ottoa esimerkiksi eläinlääkäritoimenpiteisiin. Olemme harjoitelleet kuljetuskoppaan ja pyyhkeen päälle menoa sekä kynsien leikkaamista. Myös ihmisen koskemisesta Otto palkitaan. Otto on heti innossaan kaikesta tekemisestä ja motivoitunut oppilas.”

ottojalaura-taiarinne

Vapaus valita

Vaikka Otto on todennäköisesti turkistarhalla syntynyt, Anttonen kertoo sen näyttävän piirteitä myös villistä puolestaan.

”Liikutin kerran kättäni olkien alla, jolloin Otto teki hienon myyrähypyn. Se oli upeaa nähdä. On niin harvinaista ja ainutlaatuista, että saa tutustua tällaiseen eläimeen.”

Vaikka Otto elää Tuulispäässä aidatulla alueella, on ero sen turkistarhalla elävän lajitoverin oloihin valtava. Otto voi halutessaan haistella maan hajuja ja se voi valita, onko se sisällä tai ulkona, viileässä vai lämpimässä. Otto voi tuntea erilaisia säätiloja sekä kaivaa maata ja juosta halutessaan.

”Suurin ero turkistarhalla elävään kettuun on liikkumisen vapaus. Otto pystyy venyttelemään ja tekemään myyrähyppyjä. On hullua ajatella, millaista sen elämä häkissä on ollut. Vaikka tämän kaiken on tiennyt, asia on konkretisoitunut nyt samalla tavalla kuin silloin, kun näki lehmien ensimmäistä kertaa liikkuvan täällä vapaana.”

Tutustu Ottoon, Tuulispäähän ja muihin Eläinsuojelukeskuksen eläimiin täällä.

Ketun luontaisista käyttäytymistarpeista

otto-sivuprof-taijarinneLuonnossa kettu liikkuu muun muassa silloin, kun se hankkii ravintoa ja tutkii elinpiiriään. Ruuakseen kettu käyttää sekaravintoa. Se kaivaa saalista etsiessään sekä piilottaa ruokaa.

Ketut ja naalit ovat sosiaalisesti joustavia, mutta yleensä luonnossa naalit elävät yksin tai pareittain. Kettu pitää reviiriään yllä hajumerkein ja partioimalla.

Kettujen, kuten muidenkin turkiseläinten, pennut leikkivät. Ketut tekevät muun muassa myyrähyppyjä sekä leikkivät erilaisilla materiaaleilla niin pentuina kuin aikuisinakin.

Turkistarhalla ketulla on tilaa 0,8 neliötä ja sen häkissä on verkkopohja. Se ei mahdu hyppimään eikä liikkumaan tarvitsemallaan tavalla. Se ei voi kaivaa eikä tutkia ympäristöään. Leikkimiseen ja pureskeluun sille on annettu purukapula tai -luu, mutta nämä virikkeet muuttuvat eläinten silmissä nopeasti tylsiksi, jos niitä ei säännöllisesti vaihdeta. Ketuilla on häkeissä makuuhylly, mutta pesäkoppi niillä on ainoastaan pentujen syntymisen aikaan.

Taija Rinne
Animalian vs. viestintäpäällikkö

Kuvat: Taija Rinne & Laura Uotila

lahjoituselaimet_supi